Innostaako puolittunut korvaus tekemään ylitöitä?


Palkka

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on tehnyt esityksen toimista Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Yhtenä toimenpiteistä on puuttua ylityö- ja sunnuntaikorvauksiin. Tarkoituksena on puolittaa ylityökorvaukset ja pienentää sunnuntaikorvaukset 75 prosenttiin.

Sunnuntailisän alentaminen tulisi kohdistumaan etenkin pieni- ja keskituloisiin terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijöihin, joiden kokonaisansio muodostuu suurilta osin erilaisista lisistä. Myös poliisit, palomiehet ja muut normaalisti sunnuntaina työtä tekevät joutuisivat hallituksen säästötalkoiden maksumiehiksi.

Sunnuntaikorvausten vähentäminen neljänneksellä näkyy myös silpputyötä tekevien nuorten kukkaroissa, sillä nuoret tekevät paljon ilta- ja viikonlopputöitä etenkin palvelualoilla. Palkkauksen heikentäminen tuskin houkuttelee uusia nuoria kouluttautumaan aloille, jotka tyypillisesti ovat sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavia.

Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Voidaan perustellusti kysyä, innostaako puolet pienempi korvaus jatkossa tekemään ylimääräistä työtä säännöllisen työajan päätyttyä. Työntekijät arvostavat yhä enemmän myös vapaa-aikaansa, joten vaakakuppi saattaa jatkossa kallistua työn tekemisen sijasta vapaa-aikaan. Tästä seuraa hankaluuksia myös työnantajalle, jos työlle ei löydy tekijöitä.

Vaakakuppi saattaa jatkossa kallistua työn tekemisen sijasta vapaa-aikaan. Tästä seuraa hankaluuksia myös työnantajalle, jos työlle ei löydy tekijöitä.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia, joiden noudattaminen ei ole vapaaehtoista, vaan se perustuu kansainväliseen ja kansalliseen sääntelyyn. Tämän esityksen vaikutukset näyttävät kohdistuvan erityisesti naisiin sekä julkisen sektorin työntekijöihin. Jo esityksen valmisteluvaiheessa olisikin ehdottomasti tullut arvioida myös esityksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutukset, mutta näitä ei esitykseen sisälly. Esityksen vaikutusten kohdistuminen eri tavalla – suoraan tai välillisesti – eri ryhmiin nostaa esiin sen kysymyksen, että esityksessä saattaa olla kyse kielletystä syrjinnästä.

Pieni- ja keskituloisten ansiotuloon kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat palkansaajien ostovoimaan. Ottaen huomioon myös hallituksen muut ansioon kohdistuvat heikennystoimenpiteet on kokonaisansion alenemalla varmasti vaikutusta etenkin palvelualojen toimintaan. Esimerkiksi pieni- ja keskituloisissa lapsiperheissä huvipuistoretkistä, elokuvailloista ja harrastuksista joudutaan jatkossa tinkimään. Palkansaajien ostovoiman heikentämisellä ei lisätä kotimaisen tuotannon kysyntää eikä saada Suomea nousuun.