Taloudesta tiistaina: Sote –palvelut kokeilukulttuurin alustaksi


Hallitus aikoo tuoda kokeilukulttuurin suomalaisten arkipäivään. Toimintatapojen uudistukseen varataan 100 miljoonaa euroa. Hallituksen motto on: ”Suunnitellaan vähemmän, tehdään enemmän”. Asenteiden ja byrokratian ylittäminen on välttämätöntä, jotta toimintatavoissa saadaan aikaan muutoksia. Ministeriötasolla tähän varmasti tarvitaan ehdotettua kokeilutoimistoa.

Digivallankumouksen toteuttaminen edellyttää sekä hyvää suunnittelua, että rohkeaa tekemistä.

Maalaisjärki kuitenkin sanoo, että digivallankumouksen toteuttaminen edellyttää sekä hyvää suunnittelua, että rohkeaa tekemistä. Pelkkä digitalisointiin tuijottaminen on liian välineellistä, jotta muutos tapahtuisi myös toimintatavoissa. Tästä meillä on julkisen ICT innostuksen ”annetaan kaikkien kukkien kukkia” -kokemusta. Jos julkisia palveluja halutaan tosissaan uudistaa, on uudistettava palvelujen johtamisen ja tuottamisen asenteet ja tavat.

Kokeilukulttuuri kannattaisi kohdentaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joihin nyt haetaan tehokkuutta ja säästöjä hallintomalleilla ja lainsäädännöllä. Sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista tehdyn laskelman mukaan tällaisella uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia, mikä tuskin on järkevää. Pitääkin puuttua perinteisiin toimintamalleihin, joita kyllä on mahdollista uudistaa fiksusti.

Aalto yliopiston tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia voidaan karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan. Kuntien kustannuserot näyttävät olevan seurausta eroista tarjotuissa palveluissa ja erilaisista tuotantorakenteista, eivät kuntalaisten sairastavuudesta tai ikärakenteesta. Pelkästään jo päällekkäisten toimintojen, ylikapasiteetin ja vajaakäytön poistaminen mahdollistavat suuret säästöt.

Sosiaalisten innovaatioiden edut ratkaisevia

Julkisen sektorin, ja erityisesti kuntien päättäjien on kyettävä näkemään innostavien hallintomallien ja teknologiahypetyksen rinnalla myös sosiaalisten innovaatioiden edut. Vain niillä muutetaan käyttäytymistä ja virtaviivaistetaan prosesseja. Nyt hyödyntämisen esteenä on julkisen toiminnan johtamisen vaje, joka näkyy heikkona strategisena ohjauksena, vähäisenä moniammatillisen henkilöstön osaamisen hyödyntämisenä, sekä asiakkaiden kokemuksen unohtamisena.

Julkisella vallalla on tärkeä rooli talouden aktiivisena kiihdyttäjänä ja kasvun edellytysten vahvistajana. Julkinen sektori on myös tärkeä innovaatioiden synnyttäjä, joko rahoittajan tai aktiivisen toimijan ominaisuudessa. Sote-alalla julkiset hankinnat toimisivat tehokkaana vipuna innovaatioiden syntymiseen. Valtion budjettiin ei tarvita uutta tukimuotoa tai lisämäärärahoja, ja kunnat saavat tilaisuuden näyttää kykynsä innovaatio-kilpailussa.

Julkiset hankinnat ovat Suomessa arvioiden mukaan 30 – 35 miljardia euroa vuodessa.

Julkiset hankinnat ovat Suomessa arvioiden mukaan 30 – 35 miljardia euroa vuodessa. Jos hankintatoiminta olisi koordinoidumpaa ja tukisi innovaatioita, kokonaistaloudelliset menot laskisivat. Onnistuminen edellyttää joustavuutta, sillä julkisilla hankintaorganisaatioilla ei tällä hetkellä ole liikkumavaraa tehdä esimerkiksi palvelukokeiluja, joissa voitaisiin selvittää käytännön toiminnan kautta paras vaihtoehto. Kokeilukulttuurille olisi siis tilausta.

Kuntia pitäisi kannustaa sellaisten sote -ratkaisujen hankintaan, joissa yhdistyvät sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot. Julkisista hankintamäärärahoista tähän tulisi osoittaa vähintään viisi prosenttia. Tärkeää on myös parhaiden käytäntöjen levittäminen ja siirtäminen ulos pöytälaatikoista normaaliin palvelutoimintaan.

Kuntia pitäisi kannustaa sellaisten sote -ratkaisujen hankintaan, joissa yhdistyvät sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot

Julkisten hankintojen painotuksilla kannustetaan samalla uudenlaista yritystoimintaa, jolla luodaan kestävää kasvua, ei pelkästään halpaa tuotantoa. Innovatiivisuutta painottavat hankinnat tukisivat erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamista. Muutos edellyttää uuden hankintalain tavoitteiden toteuttamista, ei vain ”sinne päin” etenemistä. Julkiset hankinnat tuleekin kytkeä osaksi rakenneuudistusta ja järjestämislain valmistelua.

Leila Kurki, STTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija.

***

Työmarkkinakeskusjärjestöiltä yhteiset digisuositukset: Digitalisaatio parantamaan työhyvinvointia ja tuottavuutta