Ylijohtaja Terhi Järvikare: Suomi on Euroopan kireimpiä palkkaverottajia


Terhi Järvikare

Suomen palkkaverotus

Valtiovarainministeriön uuden vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikareen mielestä ongelmana on myös korkea rajaveroaste.

Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikaren mukaan työn
verotuksen kireys on yleisesti tunnistettu ongelma Suomessa.
– Työn kireälle verotukselle pitäisi pystyä tekemään jotakin, mutta valtiontalouden suuren
alijäämän takia joudumme olemaan aika varovaisia uudistuksissamme, Järvikare kertoo.

Terhi Järvikaren mukaan Suomessa tehtiin palkkaveron kevennyksiä useana vuonna peräkkäin
1990-luvun laman jälkeen aina 2010-luvulle asti.
– Painopistettä on siirretty kulutusverotuksen puolelle, joka on kasvun kannalta se vähemmän
haitallinen vero.

Pelkillä verotuksen muutoksilla Suomen taloutta ei Järvikaren mukaan kuitenkaan pystytä pelastamaan.
– Meillä on rakenteellisia ongelmia ja niiden ratkaisut löytyvät ihan muualta kuin verotuksesta.
Verotuksen puolella työn verotusta voitaisiin edelleen alentaa.

Kaikilla kannattaisi keventää

Työn verotuksen lisäksi Järvikare pitää suomalaisena ongelmana korkeita rajaveroasteita kaikilla
tulotasoilla.
– Veronkevennyksiä pitäisi kohdistaa myös enemmän tienaaviin, jakaa verotaakka tasaisemmin
koko asteikolle.

Veronkevennyksiä kannattaa ylijohtajan mielestä tarjota, koska ne tekevät työnteon houkuttelevammaksi.
– Näin saadaan työmarkkinoille lisää veronmaksajia ja lisää verotuloja. Julkiset menot pienenevät,
jos sosiaaliturvan varassa on vähemmän ihmisiä. Mahdollisimman moni pitää saada tekemään
enemmän ja tuottavampaa työtä. Tätä kautta ministeriön veronkevennysdynamiikankin on
tarkoitus toimia.

Työtulojen verotukseen on jo luvassa kevennyksiä. Järvikare pitää budjettiriihessä esitettyä
työtulovähennyksen korotusta hyvänä tapana keventää verotusta.
– Luvassa olevat yhteensä 450 miljoonan euron kevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin.

Yhteisöverokilpailun voittaja

Suomi on muihin EU-maihin verrattuna palkkaverotuksessa kireimpien verottajien kastissa.
Myös kulutusverottajana Suomi kirii EU-maiden kärkijoukkoon.
Järvikareen mukaan uudistuksista on turha odottaa nopeita vaikutuksia. Muutokset vievät
aina aikaa, mikä nähtiin esimerkiksi yhteisöverouudistuksessa.
– Yhteisöverokilpailussa pärjäämme jo ihan hyvin. 20 prosentin verokantamme alittaa EU-keskiarvon, Järvikare myhäilee.

Yhteisöverouudistuksen tavoitteena oli hänen mukaansa saada yritykset pysymään Suomessa, säilyttää työpaikat täällä ja saada yritykset investoimaan.

– Joitakin pieniä positiivisia merkkejä on ollut näkyvissä. Tavoitteemme on ollut houkutella myös uusia toimijoita Suomeen, mutta tällaiset vaikutukset tulevat vasta pitkällä aikavälillä.

Kulutusverotuksessa Suomi on kireimpien verottajien joukossa, mutta korkeampiakin verokantoja löytyy. Meillä yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, kun se Ruotsissa ja Tanskassa on 25 prosenttia.

– Unkarissa on menty 27 prosenttiin, mikä taitaa olla Euroopan korkein. Suomen etuna eurooppalaisessa kilpailussa on Järvikaren mukaan verottajan hyvin toimiva ilmoitusmenettely.

– Meillä on hallinnollisesti kevyet ilmoittamismenettelyt. Sähköiset menettelyt ovat kehittyneet ja kehittyvät koko ajan.

Järvikare kehuu myös jokaiselle kotiin tulevaa veroehdotusta, joka on valmiiksi täytetty veroilmoitus.– Meillä on aika paljon ihmisiä, joiden ei tarvitse tehdä veroilmoitukselle yhtään mitään.

Poikkeuksien poikkeuksia

Suomalaista verotusjärjestelmää on kuvattu koko EU:n kirjavimmaksi tilkkutäkiksi.
– Itse en jaa tätä näkemystä. Meillä siirryttiin 1980- ja 1990–lukujen taitteessa toteutettujen
uudistusten myötä laajan veropohjan ja matalan verokannan järjestelmään. Silloin erilaisia vähennyksiä ja poikkeuksia karsittiin. Lähtökohdaksi otettiin, että kaikki toiminta on veronalaista. Tällöin verotuskin on yksinkertaisempaa.

Ylijohtaja joutuu kuitenkin myöntämään, että vuosien varrella veropohjaa on joissain tapauksissa kavennettu ja myös verokantoja on jouduttu nostamaan.

Kun yritykset kansainvälistyvät ja toimivat globaaleilla markkinoilla, myös verotus menee
hankalammaksi.
– Koska eri mailla on erilainen lainsäädäntö, ilmiöihin joudutaan puuttumaan usein yhteistyössä
muiden maiden kanssa. Jos tehdään monimutkaisia asioita, sääntelystäkin tulee helposti monimutkaisempaa, Järvikare sanoo.

Monimutkainen osinkoverotus

Ylijohtajan mukaan on vaikea sanoa, onko suomalainen verotus monimutkaisempi vai yksinkertaisempi kuin muissa EU-maissa.
– Saksassakin on hyvin yksityiskohtaista verosääntelyä. En menisi sanomaan, että Suomen
verojärjestelmä olisi siihen verrattuna monimutkaisempi.

Suomalaista osinkoverotusta Järvikare kuvaa
monimutkaiseksi.
– Tällaista järjestelmää, jossa osinko verotetaan näin monella eri tavalla, ei ihan heti tule
mieleen muualta.

Teksti: UP/Mika Peltonen
Kuva: Pekka Sipola