Taloudesta tiistaina: Fiskaalinen devalvaatio olisi halpuuttamisen loppu


Jukka Ihanus STTK

Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua Sipilän hallitus on alkanut etsimään muita keinoja kustannuskilpailukyvyn parantamiseen. Selvyys keinoista pitäisi saada aikaan syyskuun loppuun mennessä. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on esittänyt yhtenä keinona työnantajamaksujen alentamista ja sen rahoittamista esimerkiksi arvonlisäveroa korottamalla. Tämä ns. fiskaalinen devalvaatio olisi nopea tapa parantaa yritysten kannattavuutta. Pääministeri Sipilä on vahvistanut, että hallitus on keskustellut työnsivukulujen leikkaamisesta.

Suomessa palkkasumma on tänä vuonna karkeasti arvioiden noin 75 miljardia euroa. Prosenttiyksikön alennus kaikkia palkansaajia koskevissa työnantajamaksuissa olisi siis 750 miljoonaa euroa. Viiden prosenttiyksikön alennus olisi noin 3,8 miljardia euroa. Jos koko viiden prosentin työnantajamaksujen alennuksen jättämä aukko paikattaisiin arvonlisäveron korottamisella, se nostaisi Suomen Tanskan rinnalle EU:n kireimpien kulutusverottajien joukkoon.

Nykyinen arvonlisäverokertymä on noin 17 miljardia. Suomessa tulisi luopua käytännössä alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhtenäiseen 25 prosentin arvonlisäverokantaan. Tämä merkitsisi esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden merkittävää hinnannousua. Halpuuttamisen aika olisi ohitse.

Yhtenäistä arvonlisäveroa pidetään talouden toiminnan kannalta tehokkaampana kuin erilaisista verokannoista koostuvaa arvonlisäverojärjestelmää. Tällä olisi myös positiivinen kasvuvaikutus. Viime vuosina yhtenäistä arvonlisäverojärjestelmää ovat suositelleet niin Euroopan Komissio kuin OECD. Myös valtiovarainministeriön taustamuistioissa yhtenäistä arvonlisäverojärjestelmä on esitetty.

Arvonlisäveron korottamista pidetään tuloverojen kiristämistä parempana, koska se ei vaikuta työnteon kannustimiin ja koskee myös tuontia. Pieni hidaste on se, että uusi arvonlisäverojärjestelmä ei ole eduskunnassa niin suosittu kuin se on ekonomistien keskuudessa.

Arvonlisäveron korottaminen söisi kotitalouksien ostovoimaa

Arvonlisäveron korottaminen ei olisi ongelmatonta. Se söisi kotitalouksien ostovoimaa tilanteessa, jossa kotimainen kysyntä kannattelee taloutta. Hallitus joutuisi pohtimaan kompensoidaanko arvonlisäverotuksen korottaminen pienituloisille kotitalouksille tulonsiirtojen kautta. Neljän miljardin veronkiristys vaatisi merkittäviä vastaantuloja heikommassa asemassa oleville kansalaisille. Yhtenäisen arvonlisäverotuksen vaikutukset eri sektoreiden työllisyyteen vaativat myös arviointia. Työntekijöiden siirtymiä aloilta toisille olisi tuettava muutosturvalla ja työvoimapolitiikalla. Nämä lisäisivät julkisia menoja.

Naapurimaita korkeampi arvonlisävero voi johtaa myös veropohjan menettämiseen verkkokaupan kautta ulkomaille sekä yksityishenkilöiden tuontina. Lisäksi hallituksen olisi punnittava, erityisesti työllisyyden näkökulmasta, onko viennin elpymisen kautta saavutettava kilpailukyvyn paraneminen vaikutuksiltaan suurempi kuin kotimarkkinoihin kohdistuva haitta. Kasvaneen viennin kautta tulevat hyödyt syntyvät myöhemmin kuin kotimaisen kysynnän hiipumisen haitat.

Tämä esimerkki kuvaa sitä, että fiskaalisen devalvaation tie ei ole yhtään sen helpompi tie kuin sisäisen devalvaation toteuttaminen työmarkkinapöydissä. Eilen pidetyn tiedotustilaisuuden perusteella maan hallitus vaikuttaa tietävän tämän.

Jukka Ihanus, johtaja , STTK