Uber-hyvä taksi?


Osaaminen työelämässä

Helsingin sanomat kirjoitti Suomeen rantautuvasta Uber-taksipalvelusta, jonka mobiilisovellus löytyy tuhansien helsinkiläisten puhelimista. Ihan uudesta palvelusta ei ole kyse, sillä Uber on toiminut San Franciscossa jo vuodesta 2010. Yhtiö tähtää globaaleille taksipalvelumarkkinoille ja toimiikin kaikissa maailman suurimmissa kaupungeissa. Palvelussa on nimenomaan kyse taksipalvelusta, vaikka yhtiö itse häveliäästi termiä välttääkin.

Häveliäisyys on ymmärrettävää, sillä taksi-toimiala on Suomessa sekä useimmissa Euroopan maissa tiukasti säännelty. Uuden toimijan putkahtaminen markkinoille ei ole aivan helppo pala. Hesaria lainatakseni: lainsäätäjä ei pysy perässä.

Uber on esimerkki teknologian aikaansaamasta muutoksesta, jossa markkinan läpinäkyvyys murtaa perinteiset tavat sopia työn ehdoista.

Uber on esimerkki teknologian aikaansaamasta muutoksesta, jossa markkinan läpinäkyvyys murtaa perinteiset tavat sopia työn ehdoista. Näin totesi pohjoismaisille ay-järjestöille toukokuun alussa luennoinut Göteborgin yliopiston tekniikan professori Bo Dahlbom. Jos asiakas haluaa matkustaa taksilla, hän lataa Uberin puhelimeen ja näkee mitkä autot ovat käytettävissä, mihin hintaan sekä saapumisajan. Asiakas valitsee eri hintatasojen, yksinmatkustamisen tai kimppakyydin välillä. Maksu tapahtuu aplikaation kautta ja kuitti on sähköinen. Taksimatkaan voi yhdistää erilaisia oheispalveluja. Kuljettajaksi voi ryhtyä kuka tahansa, jolla on auto. Koulutus kestää 45 minuuttia. Kuljettajat ovat freelancereita, jotka liittyvät Uberin kuljettajalistalle ja maksavat yhtiölle osuuden palkkioistaan.

Perinteiset taksiyhtiöt ovat Kaliforniassa menettäneet Uberin myötä markkinansa ja kuljettajat ovat käytännössä freelancereitä. Riskin palvelun laadusta kantaa asiakas, eikä mikään tai kukaan myöskään takaa kuljettajan turvaa, jos jokin menee pieleen. Ja toki aika moni asia voi mennä pieleen. Freelancerina kuljettaja on itse vastuussa esimerkiksi vakuutuksistaan. Silti on vaikea väittää, että Uber-taksi olisi lähtökohtaisesti heikompi kuin perinteinen kilpailijansa. Eihän tavallisenkaan taksin tarjoama palvelukokemus osu ihan aina nappiin ja moni kuljettaja tekee nytkin työnsä freelancerina.

Pohjoismainen malli on pyrkinyt rakentamaan tasapainoa työnantajan ja työntekijän välille

Uber-muutoksella on erityisen suuri vaikutus pohjoismaiseen työmarkkinoiden sopimismalliin, josta Suomi on oiva esimerkki. Pohjoismainen malli on pyrkinyt rakentamaan tasapainoa työnantajan ja työntekijän välille säätelemällä kohtuulliset työ- ja palkkaehdot. Pohjoismainen malli toimii hyvin yhteiskunnassa, jossa työttömyysaste on pieni, työsuhteet turvattuja ja työnantajat kansallisia. Jos kyseessä on vielä yhteiskunta, jossa tuottavuus kasvaa työntekijöiden korkean osaamisen, teknologian tai muun työtä tehostavan tekijän myötä, on malli hyvin kilpailukykyinen.

Sen sijaa pohjoismainen malli on suurten haasteiden edessä yhteiskunnassa, jossa rakennemuutokset ovat nopeita, työsuhteen muodot tilapäisiä, työttömyysaste korkea, kilpailu ja toimijat globaaleja.

Sen sijaa pohjoismainen malli on suurten haasteiden edessä yhteiskunnassa, jossa rakennemuutokset ovat nopeita, työsuhteen muodot tilapäisiä, työttömyysaste korkea, kilpailu ja toimijat globaaleja. Globalisaation, liikkuvuuden ja innovaatioiden myötä kansallisten suljettujen neuvottelu- ja jakojärjestelmien rajat ovatkin murentuneet. Bo Dahlbomin sanoin sopimusyhteiskunnan murroksen syynä ei suinkaan ole se, että kansallisten työnantajatahojen valta olisi merkittävästi kasvanut, vaan se, että pääoma on globaalia. Tuskin edes alkuun päässyt vihreä muutos tuntuu niin ikään edistävän tätä kehitystä korostamalla rerussiviisautta eli resurssien käytön tehostamista.

Voimavarojen tehokkaampi hyödyntäminen on tehnyt myös työntekijöistä tilapäisiä voimavaroja.

Voimavarojen tehokkaampi hyödyntäminen on tehnyt myös työntekijöistä tilapäisiä voimavaroja. On aivan mahdollista, että Uberin freelancer-kuljettajat ovat muutamassa vuodessa korvattavissa halvemmilla, tehokkaammilla ja turvallisemmilla Google-autoilla, joissa kuljettajaa ei tarvita ollenkaan. Teknologian kehitys valtaa työpaikkoja paljon nopeammin kuin uusia syntyy. Suuri osa digitalisaation luomista työpaikoista edellyttää sellaista teknistä osaamista, joka enemmistöllä työmarkkinoilla olevista työntekijöistä ei ole – tuskin koskaan tulee olemaankaan. Todennäköinen skenaario on, että työmarkkinat jakautuvat A- ja B-luokan työmarkkinoihin, joista toisilla on työtä liikaa ja toisilla vain silloin tällöin, jos ollenkaan.

Ay-liikeen on tulevaisuuden yhteiskunnassa yhä vaikeampi yhdistää omien jäsenten edut ja kantaa samalla vastuuta niistä, jotka jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Ay-liikeen on tulevaisuuden yhteiskunnassa yhä vaikeampi yhdistää omien jäsenten edut ja kantaa samalla vastuuta niistä, jotka jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle tai eivät pääse niille koskaan. Uber työllistää ennen kaikkea nuoria, maahanmuuttajia, työttömiä, pienituloisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Voidaanko heille sanoa, että näin ei pitäisi työllistyä? Ptäisikö Uber siis toivottaa tervetulleeksi, ja onko se mahdollista tehdä pitäen kiinni toimivista työmarkkinoista ja kohtuullisista työehdoista?

Taina Vallander, STTK

***

STTK: Digitalisaatio haastaa työelämän, sosiaaliturvan ja koulutuksen muutokseen