Avoin ovi digi-osaamiseen


Robootti

Tärkeimmät maailmaa muuttavat megatrendit ovat ilmastonmuutos, väestön ikärakenne, globalisaatio ja digitalisaatio. Nämä nivoutuvat yhteen. Digitalisaatio on se, joka suorimmin mullistaa työelämän ja arjen.

STTK:lle on tärkeää työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen, jotta he voivat olla osallisina työelämän kehityksessä. Nykyiset taidot eivät riitä viemään Suomea digitaalisen vallankumouksen yli ilman vakavia seurauksia työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Kun työntekijöillä on hyvä perustiedot ja taidot, he osaavat tehdä jotain kaikella saatavissa olevalla tiedolla ja uusimmilla työvälineillä, ja siten tuottaa uutta arvoa niin yksityisen sektorin kuin julkisenkin sektorin organisaatioille.

Työtä koskevalle keskustelulle on ollut leimallista hätä työpaikkojen katoamisesta. Kyse on siitä, että työt automatisoituvat ja tehostuvat, jolloin syntyy uudenlaisia tehtäviä (myyjistä kassa- ja tavaraneuvojia, sihteereistä järjestelmien hallinnoijia). Työpaikka ja työ ovat jatkossa yhä vahvemmin eri asioita. Rakenteellinen muutos on aiempaa nopeampi ja merkittävämpi, se vaikuttaa suoraan työpaikkoihin ja urapolkuihin.

Pahana uhkana on hypermeritokratia, jossa kyvykkäimmät ansaitsevat tähtitieteellisiä summia, kun samalla iso massa joutuu kilpailemaan pienemmistä ja pistaleisemmista töistä. Ilman osaamista ja kykyä pysyä kehityksessä mukana ei työtä ole tarjolla.

Kun uudet työnteon muodot moninaistuvat, myös työmarkkinariskit ovat siirtymässä entistä enemmän yksilön kannettaviksi. Suuri kysymys on, paljonko tekninen kehitys synnyttää uutta työtä ja uusia ammatteja, ja mihin häviävistä ammateista liikutaan. Nämä muutokset eivät ole pelkästään yritysten tai yksilöiden omia valintoja ja seurauksia yhteiskunnan rakenteista. Jotta uudet työpaikat kohtaisivat tekijät, pitäisi työmarkkinoiden ja koulutuksen tukea joustavaa siirtymistä tehtävästä toiseen.

Sama koskee myös organisaatioita. Toiset yritykset häviävät, toiset voittavat. Julkisella sektorilla digitaalisuudella tarkoitetaan yhä usein vanhan työn tekemistä uudella tekniikalla. Varsinainen hyöty saadaan kuitenkin siitä, että työ tehdään uudella tavalla tai vanha tehtävä jätetään kokonaan tekemättä.

Pelko työpaikan menetyksestä ei ole turha

Pelko työpaikan menetyksestä ei ole turha. Näyttää valitettavasti siltä, että vaikka elämme nopeassa teknologian murroksessa, yritykset ovat valmistautuneet tähän ihmisten näkökulmasta huonosti. Organisaatioiden sosiaaliset prosessit, kuten johtaminen, osaamispääoma ja työn arvostus, ovat liian usein puutteellisia.

Digimurrokseen on varauduttavan remontoimalla aikuiskoulutusjärjestelmät. Kun koulutusjärjestelmän liian hidas sopeutuminen työelämän muutoksiin, se vääristää koulutusrakenteita ja johtaa työttömyyteen koulutusputken jälkeen.

Tällä hetkellä merkittävällä osalla aikuisista ei ylipäätään ole riittäviä taitoja siirtyä osaamis-intensiivisiin töihin, joissa tarvitaan tiedon hankintaa ja arviointia, viestintää muiden kanssa, ja käytännön digimaailman tehtävien suorittamista. Iän myötä myös mahdollisuudet oppia ja ylläpitää taitoja vähenevät. Lisäksi oppimismahdollisuudet ovat paremmat ja taitoja on helpompi ylläpitää kokoaikaisessa työssä. Osa-aikaisten ja silpputyössä olevien taidot ovatkin kokoaikaisia heikommat.

Myös koulujen tietotekniikan opetuksessa on suuria eroja, koska niillä ei ole resursseja päivittää opetustaan ajanmukaiseksi ja opettajat suhtautuvat asiaan vastahakoisesti. Vaikka viihdekäyttö on monilla lapsilla ja nuorilla hallussa, niin muu tietotekninen osaaminen ei ole itsestään selvä asia edes niin sanotulle nettisukupolvelle. Monet työvälinetaidot ovat heikkoja, eivätkä nuoret hallitse esimerkiksi tiedonhakua tai tietoturvataitoja. Taitojen puute vaikeuttaa sekä kouluun pääsyä että siellä pysymistä. Jatko-opinnot ja työelämä edellyttävät jokaisella alalla jonkinlaista tietoteknistä osaamista.

Yllättävää on, että monet yritykset eivät ole selvittäneet henkilöstönsä tietoteknologian osaamista, vaikka monet yritysjohtajat ilmoittavat koulutetun työvoiman tarpeestaan. Omalle henkilöstölle ei juurikaan ole hankittu koulutusta tieto- ja viestintäteknologiaratkaisujen tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Suurin osa aikuisten oppimisesta kytkeytyy työhön. Myös motivaatiota oppia löytyy, jos vain mahdollisuuksia olisi tarjolla. Koulutusputkien sijaan oppilaitosten tulisi tarjota opiskelun ja työn vuorottelua ja integroimista samanaikaisiksi prosesseiksi. Lisäksi opettajien taidot ovat ongelma. Opettajien digiosaamista on päivitettävä suunnitelmallisesti, ja on kokeiltava joustavia resurssien (oppimistilat, laitteet, opetusohjelmat ja opetushenkilöstö) käyttömalleja.

Asiat etenevät markkinoidenkin voimalla, mutta palaset loksahtavat paremmin kohdalleen, ja muutoksessa ei unohdeta ihmisiä jos asiat tehdään osana poliittista strategiaa. Tämä on hallitusten yksi tärkeimmistä tulevaisuuden tehtävistä.