Taloudesta tiistaina: Lopputuotteena osaaminen


Ammatillinen koulutus

Viime päivien keskustelu koulutuksesta ja sen tehostamisesta kiteytyy perimmäisten kysymysten äärelle. Minkä verran osaamista on riittävästi? Miten koulutus tulisi järjestää jotta se tuottaisi mahdollisimman hyvää osaamista mahdollisimman nopeasti?

Minkä verran osaamista on riittävästi? Miten koulutus tulisi järjestää jotta se tuottaisi mahdollisimman hyvää osaamista mahdollisimman nopeasti?

Ammatit ja ammattirakenteet muuttuvat yhä nopeammin teknologisen kehityksen, globalisaation ja väestön ikääntymisen vaikutuksesta. Koulutukselta ja koulutusjärjestelmältä edellytetään avoimuutta ja saavutettavuutta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus oman ammattitaidon kehittämiseen ja osaamistason nostamiseen.

Ammattien muutosta mm. metallialalla selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin että metallin tuotannossa manuaalinen työ on muuttumassa valvonnaksi ja osittain tuotantotyössä tarvitaan myös ohjelmointiosaamista. Etähuollon tehtävissä taas korostuvat mekaniikkataitojen sijaan ict-taidot ja kyky kommunikoida asiakkaiden kanssa. (Haapakorpi & Onnismaa 2015)

Ammatillinen koulutus on Suomessa vetovoimaista

Ammatillinen koulutus on Suomessa vetovoimaista. Peruskoulun päättäneistä nuorista 41% jatkaa suoraan ammatilliseen koulutukseen. Toisin on esimerkiksi Tanskassa, jossa vain 18% jatkaa ammatilliseen koulutukseen. Osan suosiosta on arveltu selittyvän ammatillisen tutkinnon tuottamalla yleisellä jatko-opintokelpoisuudella (Virolainen & Stenström 2014). Ammattikorkeakoulussa aloittavista uusista opiskelijoista kolmannes on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Ilmiö ei ole merkityksetön, kun sitä verrataan tavoitteeseen nostaa Suomi maailman osaavimmaksi maaksi.

Mediassa uutisoitu ja keskustelua paljon herättänyt ajatus tutkintojen keston rajaamisesta on vaarallinen ja koulutuksen tavoitteen näkökulmasta epärelevantti. Jos osaaminen on koulutuksen päätuote, on jokainen tuote uniikki ja erilainen. Tärkeämpää on tarkastella niitä toimintatapoja ja prosesseja, joilla osaamista synnytetään sekä lopputuotteen laatua. Koulutuksen laadun mittari on osaaminen, ja se arvioidaan työelämässä.

Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija.