T&K-verotuki on otettava uudelleen harkintaan


Verotus

Useissa EU-maissa on käytössä verokannustimia tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ruotsissa otettiin vuoden 2014 alussa käyttöön yritysten t&k-henkilöstön sivukulujen alennus perusteellisen valmistelun jälkeen. Vuositasolla tuen maksimimäärä on noin 300 000 euroa koskien myös konserneja.

Suomi on harvoja poikkeuksia, joissa vähennystä ei ole. Tässä tilanteessa on olemassa riski, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei jatkossa kohdenneta Suomeen, vaan muualle. Tässä tapauksessa olisi perusteltua poiketa laajan veropohjan periaatteesta, koska t&k-toiminnan hyödyt ovat kansantaloudellisesti merkittäviä.

Veropolitiikan avulla ei tule korvata innovaatiopolitiikan muita työkaluja, vaan sitä tarvitaan täydentämään keinovalikoimaa. Työnsä aloittavalla hallituksella on nyt mahdollisuus harkita uudelleen t&k-toiminnan tukemista myös uusin, käyttökelpoisin keinoin. Verotulomenetystä voi kompensoida tiivistämällä veropohjaa toisaalla esimerkiksi konsernilainojen korkojen vähennyskelpoisuutta rajaamalla.

Tutkimus- ja kehitystyöpanostukset ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa

Sekä yritysten että julkiset tutkimus- ja kehitystyöpanostukset ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa. Myös patenttien määrä on laskussa. Tämä kehitys on huolestuttavaa suomalaisen työn tulevaisuuden ja kansantalouden tuottavuuden kehityksen näkökulmasta. Viime aikoina on keskusteltu erityisesti keinoista tuotannollisten investointien vauhdittamiseksi. Tavoite on kannatettava, koska tuotannolliset investoinnit ovat myös olleet laskussa viime vuosina. Yhtä tärkeää olisi kääntää tutkimus- ja kehitystoiminta nousuun.

Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy suurin yli 250 työntekijän yrityksiin. Niiden osuus yritysten t&k-menoista oli yli 78 prosenttia vuonna 2013. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien teollisuusyritysten osuus oli 10-49 henkilöä työllistävien yritysten suuruusluokassa 17 prosenttia, 50-49 työntekijän yrityksissä 57 prosenttia ja yli 250 hengen yrityksissä 90 prosenttia. T&K-toimintaa tekevien alle 250 hengen yritysten lukumäärä on viime vuodet säilynyt noin 600 yrityksessä. Meidän olisi saatava yhä useampi pk-yritys uudistamaan toimintaansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. T&K-henkilöstön määrä on säilynyt viime vuodet noin 41 000 hengen tasolla.

Yritysten t&k-verovähennys oli voimassa vuosina 2013-2014. Vähennystä kritisoitiin siitä, että se oli hallinnollisesti monimutkainen. Vähennyksen oletettua vähäisemmän hyödyntämisen taustasyyt lienevät väliaikaisuus ja monimutkaisuus.

Jukka Ihanus, STTK:n johtaja

Lisätietoa Ruotsin mallista:

https://www.skatteverket.se/foretagorganisationer/arbetsgivare/socialavgifter/forskningsavdrag.4.8dcbbe4142d38302d7cb4.html

http://www.regeringen.se/content/1/c6/21/78/23/6d6583c8.pdf