Taloudesta tiistaina: Työelämän kehittäminen on jäänyt talouskurimuksen jalkoihin


Suomi on ryöminyt hitaan talouskasvun uralla jo useamman vuoden, eikä pikavoittoja ole tiedossa lähiaikoina. Hidas talouskasvu ei ole heijastunut vain mataliin palkkaratkaisuihin, vaan myös työelämän kehittämiseen – tai sen puutteeseen.

Irtisanomissuoja on Suomessa reilusti alle OECD-maiden keskiarvon

Viime vuosina on käyty lukuisia yt-neuvotteluja työvoiman vähentämiseksi. Samaan aikaan useiden yritysten johto ja omistajat ovat saaneet isoja bonuksia. OECD:n tilaston mukaan irtisanomissuoja on Suomessa reilusti alle OECD-vertailumaiden keskiarvon. Voitollisten yritysten irtisanoessa työntekijöitään osoittaa, että irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein on Suomessa liian helppoa.

oecd-irtisanomissuoja

Työttömyysasteen noustessa työllisyyden edistämisen tärkeys korostuu. Työnantajien tulisi pitää viimeiseen asti osaavasta työvoimastaan kiinni, ja irtisanomisia tulisikin käyttää vasta viimeisenä keinona. Nykyisessä taloustilanteessa työsuhde- ja muutosturvan edistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi työnantajien työntarjoamis- ja koulutusvelvoitteita totannollistaloudellisissa irtisanomistilanteissa tulisi lisätä.

Työelämän epävarmuutta lisäävät omalta osaltaan nollatyösopimukset, vaihtelevan työajan sisältävät työsopimukset ja itsensä työllistäminen. Miten on edes mahdollista, että samaan aikaan puhutaan työajan pidentämisestä, kun Suomessa on lähes 350.000 työtöntä työnhakijaa, 83.000 nollatyösopimuksella olevaa ja useita kymmeniä tuhansia vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevää, joista valtaosa haluaisi tehdä enemmän töitä.

Työelämän epävarmuutta lisäävät omalta osaltaan nollatyösopimukset, vaihtelevan työajan sisältävät työsopimukset ja itsensä työllistäminen.

Nollatyösopimusten epäkohdat pitäisi vihdoinkin saada korjattua lainsäädännön avulla säätämällä vähimmäistyöaika lakiin. Osa-aikatyön käytölle tulisi myös säätää perustellut syyt. Mikäli työntekijä itse haluaa tehdä nolla- tai osa-aikasopimuksella töitä, tai työnantajalla olisi perusteltu syy osa-aikatyön käyttöön, sen tulee toki yhä olla mahdollista.

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiskeskusteluissa unohtuu usein työhyvinvoinnin merkitys tuottavuuden lisääjänä. Sairauspoissaolokustannukset ovat vuosittain miljardiluokkaa, työtapaturmakustannukset maksavat miljoonia ja työpaikkakiusaamista kokee satatuhatta päivittäin. Työn tehokkuus ei lisäänny työtunteja lisäämällä, vaan työkykyä ja työhyvinvointia edistämällä sekä työmotivaatiota, työilmapiiriä ja johtamis- ja esimiestyötä kehittämällä.

Katariina Murto, STTK:n edunvalvonnasta ja sopimustoiminnasta vastaava johtaja.