STTK:n tavoitteet työelämän kehittämisessä


STTK:n tavoitteet työelämän kehittämisessä

Työelämän kehittämiseen liittyvä valmistelu on tehtävä kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten kanssa.

Työsuhdeturva

Työelämän murrostilanteessa työntekijöiden työsuhdeturvan edistäminen on työntekijöiden hyvinvoinnin ja motivaation kannalta tärkeää. Työllisyyden näkökulmasta työn pysyvyyden, työpaikan säilymisen tai uuteen työhön sijoittumisen tukeminen on ensisijaista.

  • Taloudellista ja tuotannollista irtisanomiskynnystä on tiukennettava, erityisesti voitollisten yritysten osalta.
  • Työnantajan, joka irtisanoo työntekijöitä taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla, työntarjoamis- ja koulutusvelvoitteita on lisättävä. Tämä voi tapahtua esim. siten, että työnantajan vastuu työntekijän työllistymissuunnitelman mukaisesta koulutuksesta vastaa työnantajan taloudellista asemaa
  • Irtisanomisaikoja on pidennettävä erityisesti pisimpien työsuhteiden osalta
  • Lomautusten ensisijaisuutta tulee tiukentaa irtisanomiseen nähden.

Työvoiman käyttötavat

Nollatyösopimusten ja vaihtelevien työaikojen työntekijöille aiheuttama epävarmuus työn määrästä ja palkasta on merkittävä yksilö- ja yhteiskuntatason epäkohta. Sopimus sitoo työntekijän, muttei anna turvaa toimeentulosta, irtisanomissuojasta eikä sairausajan palkasta. Myös koeaika menettää merkityksensä.

  • Nollatyösopimusten epäkohdat on korjattava lainsäädäntöteitse. Lakiin tulee kirjata vähimmäistyöaika.
  • Mahdollisuus antaa työsopimuksessa etukäteissuostumus lisätyöhön on poistettava, jotta voi ottaa vastaan myös muualta tarjottavaa työtä.
  • Osa-aikatyön käytölle on säädettävä perustellut syyt.

Työhyvinvointi

Työhyvinvoinnin edistämisellä saavutetaan merkittäviä tuloksia työtehokkuuden, työkyvyn ylläpitämisen, työmotivaation ja tuottavuuden suhteen. Myös sairauspoissaolot vähenevät.

  • Työnantajan on työvuoroluetteloa laatiessaan otettava huomioon työsuojelu, työaikaergonomia ja työntekijöiden näkemykset (työaika-autonomia)
  • Työaikapankin kehittäminen ja järjestelmien toimivuus on varmistettava selkeillä pelisäännöillä, joista voidaan alakohtaisesti sopia täsmällisemmin.
  • Työelämä 2020-hanketta jatketaan
  • Vuorotteluvapaa säilytetään nykyisellään

Henkilöstön edustajat

Henkilöstön edustajat ovat suomalaisen työelämän ja paikallistason yhteistoiminnan peruspilari sekä työnantajallekin tärkeä työpaikkatason vuoropuhelun kannalta.

  • Yhteistoimintalakeja on muutettava siltä osin, kuin ne koskevat henkilöstön edustajien osallistumis- ja tiedonsaantioikeutta. Lakien toimivuutta on edistettävä niin, että ne parantavat työpaikkatason neuvottelutoimintaa ja osapuolten tasaveroista asemaa.

Lisätietoja:
Katarina Murto, johtaja p. 050 568 9188
Heli Ahokas, sopimusvastaava, lakimies, p. 0400 776 291
Inka Douglas, lakimies p. 040 154 8960