Jyty: Kuntien säästötoimet lyhytnäköisiä – säästösopimuksiin ei pidä suostua


Työllisyysaste

Kuntatyönantajan arvion mukaan noin joka viides kunta suunnittelee YT-neuvotteluja tämän vuoden aikana. Alkuvuoden aikana YT-neuvotteluja on käyty jo lähes 30 kunnassa tai niitä lähellä olevassa kuntayhteisössä. Myös Jytyn jäsenkyselyn mukaan säästötoimet ovat vuosi vuodelta lisääntyneet eikä helpotusta ole näkyvissä.Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan lomautukset ja muut lyhytnäköiset säästötoimenpiteet eivät ole ratkaisu kuntatalouden ongelmiin.

– Monissa kunnissa lomautuksista on koettu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja kokonaisuuden huomioiden haitallisia. Pahimmillaan lomautukset kohdistuvat epätasa-arvoisesti eri henkilöstöryhmiin, työtehtävät kasaantuvat, sairauspoissaolot lisääntyvät ja työuupumus vaivaa, sanoi Pihlajamäki Jytyn luottamusmies-seminaarissa 8. toukokuuta.

KT:n tilaston mukaan lomarahoja vaihdettiin vapaaksi viime vuonna 59 kunnassa, joka koski 5600 henkilöä. Muiden järjestöjen tapaan Jyty suhtautuu kielteisesti säästösopimuksiin, joiden piiriin kuuluvat esimerkiksi lomarahojen vaihto vapaaksi ja vapaaehtoiset palkattomat vapaat.

Pihlajamäen mukaan esimerkiksi lomarahojen vaihto vapaaksi merkitsee n. 5-7:n % palkanalennusta vuodessa, mikä tarkoittaa merkittävää tulonalennusta erityisesti niillä aloilla, jossa palkat ovat jo valmiiksi pienet. Säästöjen lisäksi keskustelua ovat herättäneet ulkoistamiset, kuten esimerkiksi Espoon suunnitelma ulkoistaa 900 työntekijää. On hyvin kyseenalaista, että kunnat yrittävät ulkoistaa säästöt ja mahdolliset irtisanomiset yksityisille palveluntuottajille.

Luottamusmiehillä tärkeä rooli yhteistoiminnassa

Pihlajamäki muistuttaa, että säästötoimenpiteistä päätettäessä YT-neuvottelut pitää käydä ja työntekijöillä tulee olla näissä neuvotteluissa tosiallinen vaikuttamismahdollisuus. YT-neuvotteluissa keskeisessä roolissa ovat nimenomaan luottamusmiehet, jotka sananmukaisesti rakentavat luottamusta työnantajan ja henkilöstön välillä. Näissä neuvotteluissa tulee käsitellä erityisesti säästöjen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

Ongelmana on valitettavan usein huono tiedonvälitys sekä avoimuuden ja luottamuksen puute. STTK:n tuoreen kyselyn mukaan joka kolmas luottamusmies kokee saavansa työnantajan tiedotusvelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja huonosti tai erittäin huonosti.

– Heikko työilmapiiri voi olla seuraus työnantajan yksipuolisista toimenpiteistä ja yhteistoiminnan laiminlyönnistä, Pihlajamäki muistuttaa. Kuntatalouden ongelmiin vastaa osaltaan Kunteko 2020 -hanke, jossa kehittämisen ja yhteistyön nähdään olevan parempi vaihtoehto kuin yksipuoliset säästötoimenpiteet ja palveluiden karsiminen. Palvelut tulee tuottaa entistä taloudellisemmin, mutta tähän tarvitaan osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Samalla kuntalaiset ovat tyytyväisiä ja kunnan vetovoima ja elinvoima lisääntyy.

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi*

Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.