Taloudesta tiistaina: Ei päivää ilman keskustelua digitalisaatiosta


Vaalihumun hieman hälvennyttyä on keskustelu digitalisaation ja automaation vaikutuksista työelämään noussut must -aiheeksi. Kaikilla tuntuu olevan siitä jotakin sanottavaa. Eikä suotta.

Automaatio ja digitalisaatio ovat olleet osa työelämää jo pitkään, mutta nopeutunut teknologinen kehitys ja yhteiskunnalliset muutokset ovat tuoneet niiden mittavat ja konkreettiset vaikutukset yhä lähemmäksi. Mikä vielä jokin aika sitten tuntui tekniseltä utopialta, on muuttunut jo olemassa olevaksi tai mahdolliseksi tulevaisuuden kehitykseksi.

Digitalisaatio, kuten aikaisemmin median palstatilat vallannut globalisaatio, vaikuttaa jo monella tavalla yritysten liiketoimintamalleihin, työntekijöiden asemaan ja työelämään yleensä. Sen vaikutuksista, tai siitä, miten sen pitäisi vaikuttaa esimerkiksi koulutuspolitiikkaan ja sosiaaliturvaan, keskustellaan myös kiivaasti.

Digitalisaatiokeskustelu muistuttaa globalisaatiokeskustelua myös siinä mielessä, että vaikka kokonaisvaikutuksien arvioidaan olevan positiivisia, tarkoittaa muutos palkansaajille usein pelkoa työpaikkojen menetyksestä. Monille tuo pelko on jo toteutunut. Positiiviset vaikutukset sen sijaan keskittyvät etenkin pääoman parempaan tuottoon ja uudessa tilanteessa menestyvien asiantuntijoiden muita selvästi parempaan palkitsemiseen.

Menestyksestä ja osaamisesta tuleekin palkita, ne kun luovat työtä ja työpaikkoja myös muille. Mutta maan ja kansan kahtiajakautuminen, josta vaalien jälkeen on keskusteltu paljon, uhkaa työelämän murroksen myötä syventyä. Tämä puolestaan vaikuttaa yhteiskuntaan monella muullakin tavalla kuin vaalijytkyinä tai kuplien puhkeamisena.

Osaamisen ja koulutuksen korostaminen on palkansaajien kannalta tärkeätä. Tiukassa kilpailussa toimivat yritykset pitävät huolta usein vain osan työntekijöidensä osaamisesta. Yritykselle tämä voi olla rationaalista, mutta yhteiskunnan tulee katsoa asiaa laajemmin. Suhteellisen pienet tuloerot ja vahva usko oikeudenmukaisuuteen ja sosiaalisen nousun mahdollisuuteen, ovat olleet pohjoismaisen yhteiskuntamallin vahvuuksia, joista ei kannata luopua.

STTK:n tuottama Työn murros -pamfletti luo katsauksen digitalisaation ja automaation luomaan murrokseen suomalaisessa työelämässä, koulutuksessa ja yhteiskuntapolitiikassa. Pamfletti sisältää viisi puheenvuoroa eri alojen tutkijoilta ja asiantuntijoilta.

Sen löydät täältä >> https://www.sttk.fi/files/tyon-murros/

Jaakko Haikonen, STTK