Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja


Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja

Kuka osasi viisi vuotta sitten kuvitella, että joku elättäisi itsensä Suomessa Youtuben sisältötuottajana?

Digitalisaatio vie työpaikkoja ja hävittää ammatteja, mutta myös uusia töitä ja ammatteja syntyy. Aloitetaan hyvillä uutisilla: digitalisaatio tuo tehtaita Aasiasta takaisin länteen. Jatketaan huonoilla: tehtaissa ei ole enää työntekijöitä, vaan työn tekevät koneet. Lopuksi vielä hyvä uutinen: ihmisiä tarvitaan tuotteiden myynnissä ja niihin liittyvien palvelujen tuottamisessa.
Näin maalaa digitaalista tulevaisuutta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vanhempi neuvonantaja ja Keskuskauppakamarin digitalisaatio & uudistuminen -hankkeen johtava asiantuntija Ilkka Lakaniemi.

Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo digitalisaation valtaavan jatkuvasti alaa yhteiskunnassa. Mitä enemmän tietoa muutetaan digitaaliseksi ja mitä paremmin sitä opitaan soveltamaan, sitä laajemmalle myös automaatio leviää. Esimerkiksi New Yorkin pörssissä jopa 80 prosenttia kaupoista on digitaalisten algoritmien eli automaattisten laskentaohjelmien tekemiä.
Digitalisaation rajaa on vaikea hahmottaa. Ehkä se on jossain siellä, missä virtuaalitodellisuus on yhtä totta kuin reaalimaailma ja kodeissa on 3D-tulostimia, joilla voi tulostaa esimerkiksi auton osia tai kahvikuppeja.

– Ehkä 30 vuoden päästä virtuaalitodellisuutta ei voi erottaa oikeasta, pohtii Valtonen.
Lakaniemi vertaa digitalisaatiota sähkön keksimiseen. Ensi oli hehkulamppu, joka mahdollisti tehtaissa vuorotyön eli työn tekemisen pimeän aikaan. Siten sähkö vietiin koneisiin ja koko työn rytmi muuttui.

Sähköinen avioerojuristi

Valtonen sanoo, että edessä oleva murros on suurempi kuin mitä teollistumien teki yhteiskunnalle runsas vuosisata sitten. Edessä on teollinen internet, missä koneet ja tuotteet ovat yhteydessä toisiinsa.
– Se on saumaton kokonaisuus, joka ei tarvitse välissä ihmisen toimintaa, sanoo Lakaniemi.
Teollisen internetin yksinkertaisin muoto on hissi, joka ilmoittaa automaattisesti kun se tarvitsee huoltoa. Hissistä eteenpäin listaa voi jatkaa itsestään kulkevilla autoilla tai laitteilla, jotka tarkkailevat terveytämme ja kutsuvat tarvittaessa lääkäriin.

Mitä monimutkaisempia prosesseja pystytään automatisoimaan, sitä useampi työpaikka ja ammatti on uhattuna. Ensimmäisenä liipaisimella ovat yksinkertaiset ja monotoniset työt, jotka on helppo automatisoida. Näin on jo tapahtunut muun muassa tehtaissa ja varastoissa.

Lakaniemen ja Valtosen mukaan digitalisaation vaikutus on levinnyt keskivaikeisiin asiantuntija-ammatteihin. Työttömyysuhan alla tai ainakin suuressa murroksessa ovat esimerkiksi toimistotyöntekijöiden, työnjohtajien ja suunnittelijoiden ammatit.

Yhdysvalloissa on digitalisoitu myös lakiteknisiä prosesseja. Tulevaisuudessa voimme varautua siihen, että esimerkiksi avioeroprosessit hoidetaan automaattisesti. Myös toimittajien kannattaa olla huolissaan, sillä jo nyt Yhdysvalloissa urheilujuttuja kirjoittavat tietokoneet. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua näitäkin juttuja kirjoittaa tietokone Kalkutassa.
¬– Nokian irtisanomiset ovat hyvä esimerkki muutoksesta. Kun Symbian-käyttöjärjestelmä lopetettiin, oli yht´äkkiä paljon eteviä ihmisiä, joiden osaaminen oli turhaa, sanoo Valtonen.

Liikaa huomiota raudassa ja softassa

Lakaniemi kertoo keskustelleensa monen yritysjohtajan kanssa internet-investoinneista. Aina ei ole mennyt nappiin.
– Ongelmat eivät ole liittyneet teknologiaan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pihalla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää, hän sanoo.
Lakaniemi sanookin, että Suomessa kiinnitetään liikaa huomiota rautaan ja softaan ja unohdetaan ihminen.

Lakaniemi ja Valtonen ovat havainneet tämän esimerkiksi terveydenhuollossa. Sairaanhoitajilla ja lääkäreillä kuluu kohtuuttomasti aikaa erilaisten sähköisten raporttien täyttämisessä. Raporttien laatimisen sijasta heidän pitäisi saada reaaliaikaista tietoa potilaiden tilasta.
Syntyykö uusia töitä?
Valtonen ja Lakaniemi uskovat, että tulevaisuudessa osa töistä ja ammateista katoaa, osa säilyy ja myös uusia syntyy. Näin on tapahtunut kautta historian.

Lakaniemestä muutos ei ole pelkästään huono asia, sillä ihmiset vapautuvat näin monotonisista töistä mielenkiintoisempiin ja tuottavampiin tehtäviin. Hän uskoo, että tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat kykyä improvisoida, soveltua yllättäviin tilanteisiin ja sosiaalisia taitoja.

– Esimerkiksi monet terveydenhuollon ja sosiaalisektorin ammatit sekä myyntityöt säilyvät. Koneet eivät ikinä korvaa kaikkia ammattimiehiäkään, pohtii Lakaniemi.
Mitä uudet työt ovat, onkin jo vaikeammin määriteltävissä.
– Nykyisin aika moni hankkii elantonsa toimimalla YouTuben sisältötuottajana. Viisi vuotta sitten tällaisesta ammatista ei tiedetty mitään, sanoo Valtonen.
Entä miten Lakaniemi opastaisi digitalisaation vuoksi työnsä menettänyttä?
– Pitää hyväksyä jatkuva oppiminen, epävarmuus ja miettiä avoimesti erilaisia mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto olisi miettiä mahdollisuutta rakentaa uusi työ oman intohimon tai harrastuksen päälle.

Teksti: Arto Jokela

***

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla

Digitalisaatio on tie tuottavuuteen ja talouskasvuun