Taloudesta tiistaina: Kolmen minuutin haku


Työllisyysaste

Junamatkailu sivistää, kun törmää valistuneisiin ihmisiin. Matkalla Turkuun osui kohdalle taloustieteen professori Petri Böckerman. Puheet kääntyivät työttömyyteen. Petri tiesi kertoa mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jonka hän sitten minulle toimittikin.

Artikkelissa* on hämmästyttävä tieto: 12 maan vertailuissa työttömien työnhakuun käyttämästä ajasta, jäi Suomi viimeiseksi. Suomessa työttömät hakevat laiskemmin töitä kuin muissa vastaavanlaisissa maissa. Aineisto on hieman vanhaa, yli kymmenen vuoden takaa, mutta en keksi mitään pätevää syytä, miksi luvut eivät olisi nyt päteviä.

Suomessa työtön käytti keskimäärin 3 minuuttia päivässä työnhakuun. Ruotsissa aika oli kaksinkertainen.

Suomessa työtön käytti keskimäärin 3 minuuttia päivässä työnhakuun. Ruotsissa aika oli kaksinkertainen ja USA:ssa 41 minuuttia päivässä. Keskimääräinen käytetty aika Länsi-Euroopan maissa oli n. 10 minuuttia, kolminkertainen Suomessa työnhakuun käytettyyn aikaan verrattuna.

Passivoiko järjestelmämme – syystä tai toisesta – työttömiä?

Vaikka tieto on hieman vanha ja aineisto hieman hatara, on tulos järkyttävä. Miten ihmeessä ihmiset voisivat työllistyä, jos työtä ei haeta. Niille yhteiskunnallisille voimille, jotka pyrkivät joka käänteessä syyllistämään työttömiä laiskoiksi työttömyysturvan hyväksikäyttäjiksi tällainen tutkimustulos on varmaankin tervetullut.

Selitys ei löydy syyllistämällä työttömiä. Kyse on paljon isommista asioista.

Minusta selitystä hämmentäviin lukuihin ei pidä etsiä työttömien kyseenlaisista motiiveista ja syyllistämällä työttömiä. Kyse on paljon isommista asioista. Onko niin, että meidän järjestelmämme – syystä tai toisesta – passivoi työttömiä. Aiheellista on myös kysyä onko työttömyysturvajärjestelmämme rakennettu niin, että se sysää työttömät kotisohvalle.

Joitakin vuosia sitten oli kaikki aktiivinen tekeminen ”kielletty” työttömyysturvan menettämisen uhalla.

Joitakin vuosia sitten oli kaikki aktiivinen tekeminen ”kielletty” työttömyysturvan menettämisen uhalla. Opiskeleminen ei ollut sallittua, ulkomaille ei saanut matkustaa jne. Näistä ajoista on kuljettu parempaan suuntaan, mutta saattaa olla niin, että työttömältä vieläkin ensisijaisesti oletetaan passiivisuutta.

Kohta aloittava pääministeri Sipilä on puuhaamassa yhteiskuntasopimusta, jossa mahdollisimman nopeaan työllistymiseen etsitään toimia. Tämän kaltaisille toimille on tarvetta. Keppikuria ei toivota, eikä se edes toimi. Porkkanat toimivat paljon paremmin.

Tutkimustulos antaa vahvan vihjeen siitä, että sekä työttömyysturvassa että työvoimapolitiikassa ei kaikki voi olla viimeisen päälle kohdallaan. Järjestelmässä on passivoivia piirteitä, jonka tuloksena työttömyydestä kärsineet laitetaan kärsimään mahdollisimman pitkään.

* Krueger&Mueller: Job Search and Unemployment Insurance: New Evidence from Time Use Data, 2008

Ralf Sund, STTK

***

STTK:n kannustinmalli uudistaa sosiaaliturvan palvelut edellä