Taloudesta tiistaina: Finanssikriisi aiheutti Suomeen merkittävän työllisyyskuilun


Finanssikriisi ja työllisyys

Finanssikriisi on saanut aikaan pitkän varjon Suomen työmarkkinoille. Mikäli työllisyyden kasvu olisi jatkunut 2000-luvun alkuvuosien tahdissa (1 %/v), meillä olisi noin 250 000 työllistä enemmän (ks. kuva alla). Tämän vaikutus julkiseen talouteen on huomattava.

Suomen työllisyys on edelleen alle vuoden 2008 tason. Pitkäaikaistyöttömien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Tuoreimpien tilastojen mukaan heitä on Suomessa yli 102 000. Työttömyyden pitkittyessä osaaminen rapautuu. Samoin työllistymisen kannalta tärkeät sosiaaliset verkostot kutistuvat. Nämä heikentävät mahdollisuuksia palata takaisin työelämään. Työttömyyden yhteiskunnallinen ja inhimillinen hinta on korkea.

Pelkästään lyhyen aikavälin budjettitasapainoa tarkasteltaessa voidaan helposti todeta, että meillä ei ole varaa tukea työllisyyttä yhteisistä varoista esimerkiksi julkisia investointeja lisäämällä, palkkatuella tai työttömien koulutuksella. Tällöin unohtuvat työttömyyden pitkän aikavälin kustannukset.

Työllisyyden elpymisen kautta, kotitalouksien ostovoima lisääntyy ja luo kestävää talouskasvua. Vientivetoisen kasvun käynnistyminen ei itsessään ratkaise työllisyysongelmaa. Ennusteiden mukaan työllisten määrä palautuu kriisiä edeltäneelle tasolle vasta vuosien kuluttua. Työllisyyden parantamisen on oltava seuraavan hallituksen keskeinen tavoite. Tämän vuoksi tarvitaan myös uusia toimenpiteitä, jotka luovat työlle kysyntää ja vahvistavat kotimarkkinasektoria. Pitkällä aikavälillä tarvitaan myös työn tarjontaa lisääviä uudistuksia.

Jukka Ihanus, STTK:n johtaja

***

Aiheesta lisää:

Työllisyyden hoitaminen on kallista puuhaa