Ennätyspitkä taantuma koittelee Työttömyysvakuutusrahastoa


Eläkeuudistuksen on oltava oikeudenmukainen

Rahastosta tuli rahan lainaaja

Työttömyysvakuutusrahaston päätehtävä on huolehtia suomalaisten työttömyysturvasta. Päätehtävänsä ohella rahaston on kerättävä suhdannepuskuria, joka tasaa vakuutusmaksujen nousupaineita työttömyysmenojen kasvaessa.
Seitsemän vuotta jatkunut taantuma on muuttanut tilanteen. Uusi toimitusjohtaja Janne Metsämäki sai johdettavakseen rahaston, joka joutuu ottamaan lainaa.

Pitkä taloustaantuma on koetellut kovin kourin suomalaisten työttömyysturvasta huolehtivaa Työttömyysvakuutusrahastoa (TVR).
Kun työttömyys on korkealla, rahaston tulovirrat ohenevat ja menot paisuvat.
Työttömyysturvaetuudet eivät kuitenkaan ole olleet uhattuina missään vaiheessa. Aukkoa on paikattu lainarahalla ja nostamalla työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana vuoden alusta toiminut Janne Metsämäki muistuttaa rahaston alkuperäisen ajatuksen olleen suhdannepuskurin kokoaminen. Vakuutusmaksuja oli määrä tasata puskuriin kertyneiden varoilla.
– Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Puskuri on käytetty, eikä sitä enää ole. On otettu lainaa.

Kun Työttömyysvakuutusrahasto aloitti 2000-luvun alussa, ajat olivat hyvät. Työnantajien, työntekijöiden ja valtion rahastolle suorittamat työttömyysvakuutusmaksut riittivät työttömyyskorvausten maksamiseen.

Suhdannepuskuri täyttyi ja pariin otteeseen sitä käytettiin tarkoitukseensa, työttömyysvakuutusmaksujen tasaamiseen. Taantuman alkaessa puskurin sallittua enimmäiskokoa nostettiin nykyiseen 1,5 miljardiin euroon. Siihen ei kuitenkaan ikinä päästy. Taantuma jatkui ja jatkui, vaikka käänteen ennustettiin tapahtuvan hetkellä millä hyvänsä.

Jyrkkä käänne

Vielä vuosi 2013 oli Työttömyysvakuutusrahastolle olosuhteisiin nähden hyvä. Tilinpäätös osoitti ylijäämää ja suhdannepuskurissa oli 660 miljoonaa euroa. Työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksua päätettiin alentaa.

Vuosi 2014 olikin sitten aivan toista. Plussan puolelta heilahdettiin äkkiä miinukselle. Alijäämää syntyi puolisen miljardia euroa.
Vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksujen alennus oli osa työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimusta.
– Jälkikäteen voidaan tietysti arvioida, kuinka järkevää ja kaukonäköistä alentaminen oli. Jouduttiin turvautumaan lainaan.

Alkanut vuosi ei näytä paremmalta eikä pelastusta ole näköpiirissä myöskään vuonna 2016.
Tälle vuodelle sekä työnantajien että työntekijöiden vakuutusmaksua nostettiin 0,15 prosenttiyksiköllä. Metsämäki pitää selvänä, että myös ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuja pitää nostaa.
– En halua arvioida nostotarpeen suuruutta, mutta se on kuitenkin selvästi enemmän kuin tänä vuonna.
Vuoden 2014 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on 0,8 prosenttia, kun yrityksen palkkasumma on noin 2 miljoonaa euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 3,15 prosenttia.

Velka on tilapäinen ratkaisu

Rahasto voi ottaa velkaa enintään 1,5 miljardia euroa. Kun velkakatto tulee vastaan, pitää korottaa maksuja.
Toinen vaihtoehto on leikata etuuksia, mutta se olisikin jo isompi juttu. Ne kuuluvat työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan neuvottelupöytiin.
– TVR on järjestelmässä toimeenpanija. Me voimme ottaa kantaa asioihin vain toimeenpanon näkökulmasta, toimitusjohtaja korostaa.
Vakuutusrahaston velanotto on Metsämäen mukaan nähtävä tilapäiseksi ratkaisuksi. Nykynäkymän perusteella rahasto pääsee takaisin plussan puolelle vuonna 2019.

Etuuksiin 3,6 miljardia

Työttömyysvakuutusrahasto on keskeinen toimija suomalaisessa työttömyysturvajärjestelmässä. Päätehtävä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen ja maksujen periminen sekä hallinnointi.
Rahasto perii maksut noin 200 000 työnantajalta. Se tulouttaa 29 työttömyyskassalle niille kuuluvan rahoituksen.
Lisäksi rahasto huolehtii valtion kustantaman työttömyysturvan peruspäivärahan maksuista Kansaneläkelaitokselle.
Viime vuonna TVR maksoi työttömyysturvaetuuksia kaikkiaan 3,6 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa siitä tulee ansiosidonnaista turvaa rahoittavilta työnantajilta ja työntekijöiltä sekä yksi kolmannes perusturvaa rahoittavalta valtiolta.
TVR rahoittaa myös omaehtoista ammatillista koulutusta tukevan Koulutusrahaston toimintaa.
Edellisen toimitusjohtajan Heikki Pohjan kaudella TVR kehittyi ja tehtävät lisääntyivät. Valtio ulkoisti menestyksellisesti työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä rahastolle. Samalla henkilöstö kasvoi noin sataan toimihenkilöön.

Tuttu rahasto

Koulutuksen ja työhistorian perusteella Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajan paikka soveltuu mainiosti Metsämäelle.
Oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki, 54, valittiin TVR:n johtoon SAK:sta, jossa hän toimi viimeksi edunvalvontajohtajana.
Metsämäki tuli SAK:n palvelukseen sosiaalipoliittisen yksikön lakimieheksi vuonna 1989 sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriöissä hänellä on ollut myöhemminkin muutaman vuoden välipestejä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) erityisavustajana sekä työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) valiosihteerinä.
Metsämäki tuntee rahaston perin pohjin. Hän oli mukana jo 1990-luvulla, kun neuvoteltiin EMU-puskureista. Ne olivat keskeinen tekijä, joka sai ay-liikkeen kannattamaan euroon liittymistä.
Siinä yhteydessä perustettiin TVR hallinnoimaan osaltaan EMU-puskuria. Lisäksi puskurirahaa on työeläkejärjestelmässä.

Suomalainen malli

Työttömyysvakuutusrahasto on työmarkkinajärjestöjen yhteistyöhön ja kolmikantasopimiseen pohjaavan konsensuksen tyylipuhdas tuote. Vuonna 1999 perustetun rahaston esihistoria ulottuu 1960-luvun alkuun.
Työttömyysvakuutusrahastoa hallinnoivat työmarkkinajärjestöt jäsenkuntiensa eli maksajien edustajina.
TVR:n korkein päättävä elin on hallintoneuvosto, jonka nimittää valtioneuvosto. Kolmasosa on palkansaajapuolen ja kaksi kolmasosaa työnantajien edustajia.
Hallintoneuvoston nimittämä hallitus on koottu samalla periaatteella. Hallituksessa on parhaillaan kaikki palkansaajakeskusjärjestöjen johtajat. STTK:sta Antti Palola, SAK:sta Lauri Lyly ja Akavasta Sture Fjäder.
Muita vastaavia työmarkkinajärjestöjen hallinnoimia laitoksia ovat työsuojelurahasto, koulutusrahasto ja työturvallisuuskeskus. Myös työeläkejärjestelmässä työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli.

UP/Kari Leppänen
Kuvat: Pekka Sipola

***

STTK: Työttömyysvakuutusmaksun alentaminen ylimitoitettua