Suomen julkinen sektori on kansainvälisesti vertailtuna tehokas


Suomen julkinen sektori

Suomen julkinen sektori

Julkisen sektorin tehokkuus

Julkinen sektori SuomessaJulkista sektoria tulee tarkastella kriittisesti ja sitä pitää kehittää. Julkisten menojen kasvuvauhti on ollut talouskasvua nopeampaa vuodesta 2009 alkaen. Tämä on pitkälti aiheutunut taloustaantumasta ja siitä muodostuneista kustannuksista. Sosiaaliturvan osuus on kasvanut erityisesti eläkemenojen vuoksi. Vanhuuteen kohdistuneiden menojen osuus on kasvanut eniten 2000-luvulla.

Kansainvälisessä vertailussa (EU ja Maailmanpankki) Suomen julkishallinto on EU-maiden tehokkain. Lisäksi useimmissa EU-maissa julkishallintojen tehokkuus on heikentynyt vuoden 2008 jälkeen, mutta Suomessa se on parantunut. Tämä on hyvä muistaa julkisen sektorin kokoon ja tehtäviin liittyvissä keskusteluissa.

Julkisen sektorin koko

Julkisyhteisöjä on tapana tarkastella neljällä vakiintuneella tunnusluvulla, joita kaikkia ilmaistaan suhteena bruttokansantuotteeseen.

Julkisten tulojen ja menojen erotus, julkinen alijäämä ja julkinen velka suhteessa BKT:een ovat virallisia EU-vertailussa noudatettavia tietoja. Julkiset menot kuvaavat julkisen sektorin bruttomenoja. Veroaste taas kertoo julkisen sektorin keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhteellisesta koosta. Arvonlisäys puolestaan kuvaa julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen arvon.

Yksinkertaistettuna: julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa. Vertailussa muihin maihin on huomioitava, että Suomessa eläkejärjestelmä luetaan osaksi julkista sektoria. Tämä nostaa sekä veroastetta että meno-osuutta. Julkisyhteisöjen kulutusmenoista suurin osa kuluu terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaaliturvaan.

STTK on tuottanut julkisen sektorin tärkeimpiä tunnuslukuja kuvaavan vihkosen johon voit tutustua tästä: