Merkittäviä liikenneinfrahankkeita kannattaisi toteuttaa taantuman aikana


Rautatie

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos toteutti eri tahojen rahoittaman tutkimuksen, jossa verrattiin Suomen ja Ruotsin liikenneinfrahankkeita tehokkuuden näkökulmasta. Ruotsin valtio panostaa liikenneinfrainvestointeihin kuusinkertaisesti Suomen valtioon verrattuna. Tiestöä ja rataverkon kuntoa palvelevat valtion perusväylänpidon määrärahat ovat Ruotsissa yli 2,5-kertaiset Suomeen verrattuna. Ruotsi tukee yksityisteitä miltei 130 miljoonalla eurolla ja Suomi 5 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Ruotsin panostukset ovat kasvussa ja Suomen laskussa.

Pullonkaulat nostavat teollisuuden kuljetuskustannuksia

Jos painorajoitteiset sillat ja tieosuudet kunnostettaisiin ja tiestön kuntoa parannettaisiin, metsä- ja elintarviketeollisuuden tuotantolaitosten kuljetuskustannukset alenisivat yli viisi prosenttia nykyisestä. Kahdeksanvuotisella 20 miljoonan euron perustienpidon vuosittaisella lisärahoituksella alennettaisiin metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannuksia vuosittain 25 miljoonalla eurolla. Koko teollisuuden kuljetuksissa säästö olisi kaksinkertainen.

Espoon Länsimetrolla ja Vantaan kehäradalla sekä Tukholman seudun metrohankkeella tavoitellaan 34 asuntoa miljoonaa investointieuroa kohden.

Niin Helsingin kuin Tukholmankin seudulla rata- ja metrohankkeilla tavoitellaan liikennejärjestelmän sujuvuuden parantamista ja uusien asuntojen lisäämistä. Isot liikenneinvestoinnin edellyttävät voimakasta asuntotuotannon kasvattamista. Esimerkiksi Espoon ja Vantaan yhteenlasketun vuosittaisen asuntotuotannon pitäisi kasvaa nykyisestä 4 000 asunnosta lähes 7 000 asuntoon, jotta liikennehankkeiden tavoiteltu hyöty toteutuisi.

Tukholman seudun metrolaajennuksen arvioidaan maksavan 2,3 miljardia euroa. Kuntien ja valtion välisen sopimuksen mukaan metrolaajennuksen vaikutuspiiriin rakennetaan 78 000 uutta asuntoa.

Ruotsi on jaksottanut liikenneinframenoja valtion menokehykseen lähes kolmikertaisesti Suomeen verrattuna

Ruotsissa ja Suomessa valtaosa liikenneinvestoinneista rahoitetaan valtion määrärahojen avulla. Suomen valtio on toteuttanut joitain liikenneinfrahankkeita elinkaarimallilla, jossa valtio on tehnyt yksityisen tahon kanssa sopimuksen hankkeen toteuttamisesta ja huollosta sopimusajaksi.

Ruotsi on hyödyntänyt inframenojen jaksotuksessa valtion kehysmenoihin valtion sisäistä lainamallia.. Valtion sisäisen lainamallin etu Suomessa käytettyihin elinkaarimallien rahoitukseen on alhaisemmat korkokustannukset. Valtion lainanoton korko on alhaisempi kuin yksityisten rakennuttaja/rahoittajakonsortioiden rahoituskustannukset.

STTK oli mukana rahoittamassa tutkimusta. Lisätietoja STTK:ssa elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio.
Julkaisu: Holm, P., Hietala J. ja Härmälä, V. 2015. LIIKENNEVERKKO JA KANSANTALOUS. Suomi–Ruotsi vertailua. PTT raportteja 249.

http://ptt.fi/press_releases/liikenneverkko-ja-kansantalous-suomi-ruotsi-vertailuja

***

Aiheesta lisää:

Sujuva liikenne luo tulevaisuutta

Antti Palola: Ilman toimivia liikenneyhteyksiä maakuntien elinkeinoelämä hiipuu