Kaupan liiton Kurjenoja: Joulu on kaupan suurta juhlaa


Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja

Kirkkovuoden tärkein juhla on myös vähittäiskaupan juhlaa. Joulusesonki ei kuitenkaan riitä paikkaamaan muun vuoden alavireistä tulosta, kun kansalaisten ostovoima heikkenee.

Kaupan liitto arvioi joulumyynnin jäävän 1,5 prosenttiyksikköä viimevuotisesta.

– Joulu on vuoden tärkein sesonki, mutta sittenkin vain yksi osa vähittäiskaupan tulosta. Ei se koko kauppaa pelasta, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Joillekin aloille joulukauppa on lähes elintärkeä.

– Jos joulusesonki epäonnistuu esimerkiksi kirjakaupoissa tai kultasepänliikkeissä, se on jo pahempi juttu.

Suurena toimialana kaupan heilahdukset vaikuttavat työllisyyteen ja investointeihin koko kansantalouden tasolla. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä. Joulusesonki nostaa määrää hetkellisesti muutamalla tuhannella.

Kauppa tarvitsee jouluruuhkasta selvitäkseen noin 5 000 auttavaa käsiparia.

Kaikki ei ole joulusesonkia

Kurjenoja muistuttaa, että joulusesongin vaikutuksia usein myös yliarvioidaan. Unohdetaan, että ihmiset ostavat ruokaa, vaatteita, luistimia ja muuta tavaraa olipa joulu tai ei.

– Joulu tuo selvän lisän myyntiin. Kuitenkaan kaikki joulukuun ostokset eivät ole joulusesonkia.

Viime vuonna joulusesongin lasketaan tuoneen kauppojen kassaan noin 660 miljoonaa euroa. Summasta on puhdistettu normaalikulutus.

Joulusesongin ajatellaan käynnistyvän isänpäivän jälkeen. Selkeä rynnistys alkaa itsenäisyyspäivän ja veropalautusten aikoihin.

– Joillakin vähittäiskaupan aloilla joulukauppa alkaa jo hiipua, kun sesonki vasta varsinaisesti käynnistyy.

Jos haluaa jouluksi kotiin uuden pöydän tai sohvakalusteet, ne kannetaan sisään reilusti ennen joulukuusta.

Lasten juhla

Vaikka jouluilla on yleensä omat hittituotteensa, suomalaisten jouluostokset noudattavat Kurjenojan mukaan myös perinteitä. Koska joulu on lasten juhla, se näkyy joulupukin lahjasäkin sisällössä.

Jouluna raha liikkuu, eikä se ole jäänyt huomaamatta myöskään tietotekniikan toimialoilla.

– Uudet mallit ja päivitykset ajoitetaan usein juuri joulun alle. Sama koskee peliuutuuksia.

Ehkä hieman yllättäen verkkokaupan suosio ei ole suuressa kasvussa. Kaupan liiton kyselyn mukaan noin joka kolmas uskoo tekevänsä jouluostoksia verkossa. Osuus oli samaa luokkaa viime vuonna.

Kuitenkin ulkomaille näyttää verkon kautta virtaavan suomalaista rahaa kasvavassa määrin. Tänä vuonna joka toinen verkko-ostajista aikoo käyttää ostoksiinsa ulkomaisia verkkokauppoja.

Venäläiset tulevat?

Venäläiset tulevat yhä Suomeen jouluostoksille, vaikkakin valitettavasti määrä on vähenemän päin. Venäläisten matkustamista ja ostovoimaa suitsii talouskriisi, jota Ukrainan tilanteen aiheuttama poliittinen kriisi ruokkii.

– Koko Suomen mittakaavassa venäläisten aiheuttama lovi joulusesonkiin ei ole kovin iso. Sillä on kuitenkin merkitystä pääkaupunkiseudulla ja itärajan pinnassa.

Verotta verkossa

Kurjenoja pitää tervetulleina uusia virityksiä, joilla venäläistä rahaa houkutellaan Suomeen. Yksi sellainen on Itellan ja Taxfree VAT Refundin kehittämä palvelu, jonka avulla verottomia ostoksia voi tehdä verkossa.

Erityisesti venäläismatkailijoille suunnattua palvelua voivat käyttää kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat matkailijat. He voivat tehdä hankinnat verkossa matkan aikana tai jo ennen matkaa ja ostoksen voi noutaa Postin palvelupisteistä. Ostetusta tuotteesta palautetaan osuus arvonlisäverosta, kun tavara on viety maasta.

– Kaikki keinot, joilla pystytään saamaan rahaa Suomeen, ovat kotiin päin, Kurjenoja kommentoi.

Verkkokauppaa venäläiset ovat tehneet ennenkin, mutta sen yhdistäminen tax freehen on uutta. Uuden palvelulta odotetaan paljon, sillä verkkokauppa on Venäjällä kovassa kasvussa. Itellan arvion mukaan vuotuinen kasvu on jopa 25 prosentin luokkaa.

UP/Kari Leppänen

KUVA: Kaupan liitto / Anna Dammert