Työtaisteluiden määrä on laskussa


Työtaisteluiden määrä

Käynnissä olevissa neuvottelujärjestelmän uudistamisneuvotteluissa pureudutaan osaltaan työrauhajärjestelmän uudistamistarpeeseen. STTK:n mielestä tässä keskustelussa on olennaista  erottaa toisistaan työ- ja virkaehtosopimuksiin liittyvät työtaistelutoimenpiteet sekä työntekijöiden spontaanit mielenilmaisut.

– Mielenilmaisut, kuten surulakot ja ulosmarssit ovat yleensä työntekijöiden ainoa keino reagoida esimerkiksi irtisanomisiin tai muihin työnantajan epäoikeudenmukaisiksi koettuihin henkilöstöpäätöksiin. Tällaiset lyhyet mielenilmaisut ovat vastalauseita, eivät lakkoja, painottaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Ero on sikäli tärkeä, että julkisuudessa käsitteellä “laiton lakko” viitataan usein juuri ulosmarsseihin, mikä on harhaanjohtavaa. Mielenilmaisuilla ei yleensä pyritä muuttamaan työehtosopimusta, eikä niitä siksi pidä myöskään tulkita työrauhavelvoitteen laiminlyönniksi.

– Mitä lakkoihin tulee, tilastot osoittavat, että Suomi ei ole lakkoherkkä maa. Meillä työtaisteluiden määrä on 1970-luvulta alkaen radikaalisti vähentynyt ja työtaisteluissa menetettyjen työpäivien määrä esimerkiksi eurooppalaisessa vertailussa erittäin pieni, Palola toteaa.

Työntekijöillä rajalliset keinot puuttua työnantajan laittomuuksiin

Palkansaajajärjestöjen yhteinen tavoite on kehittää ja uudistaa työrauhajärjestelmää. Työtuomioistuimella tulee jatkossa olla velvollisuus selvittää työtaisteluiden syyt ja huomioida työnantajan menettely kun hyvityssakkoja määrätään. Taustalla voi olla esimerkiksi työnantajan kieltäytyminen neuvotteluista tai yhteistoimintaneuvottelujen laiminlyöminen.

– Tiivistäen voi sanoa, että vaikka syy olisi työnantajassa ovat seuraukset ja rangaistukset palkansaajan harteilla. Keinot puuttua työnantajan toimiin ovat rajoitetut ja prosessi hidas, Palola kiteyttää.

***

STTK: Laittomien työtaisteluiden syihin puututtava

Taloudesta tiistaina: Työtaistelujen hinta nyhjätään tyhjästä