Jätteestä innovaatioita ja työpaikkoja


Ilmastonmuutos ja työelämä

Luonnonvarojen kulutuksen tahti on nopeutunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna WWF:n julistama Maailman ylikulutuspäivä oli jo 19. elokuuta, kun vuosi sitten päivä oli vasta syyskuun lopulla. Ylikulutuspäivänä olemme kuluttaneet sen määrän luonnonvaroja, jonka luonto pystyy vuodessa tuottamaan.

Ylikulutus aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten maaperän köyhtymistä, metsäalueiden häviämistä ja luonnon monimuotoisuuden pienenemistä. Suurin osa (yli 80 %) maapallon ihmisistä asuu tällä hetkellä maissa, jotka kuluttavat enemmän kuin niiden omat ekosysteemit tuottavat. Suomi kuuluu vielä niihin harvinaisiin maihin, joissa luonto tuottaa yhä enemmän kuin kulutamme. Tämä ei kuitenkaan johdu suomalaisten vastuullisista kulutustavoista, vaan ympäristön suuresta biokapasiteetista.

Euroopassa johtavia maita jätteiden hyödyntämisessä ovat Saksa, Itävalta, Hollanti ja Ruotsi,

Euroopan komissio on esittänyt, että vuonna 2030 yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä 70 % ja pakkausjätteestä 80 %. Komissio uskoo, että tiukemmat kierrätystavoitteet edistävät siirtymistä kiertotalouteen sekä luovat uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Euroopassa johtavia maita jätteiden hyödyntämisessä ovat Saksa, Itävalta, Hollanti ja Ruotsi, joissa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen osuus jää noin yhteen prosenttiin. Suomessa jätteistä sijoitettiin kaatopaikalle yli 40 % vuonna 2012. Tavoitteeseen on vielä pitkä matka.

Työllisyyden, ympäristön ja ilmaston kannalta materiaalien tehokas hyödyntäminen on järkevää

Suomessakin on nyt käynnistetty vakavia aloitteita kohti kiertotaloutta. Kiertotaloudessa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Työllisyyden, ympäristön ja ilmaston kannalta materiaalien tehokas hyödyntäminen on järkevää, se luo uusia innovaatioita, liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Kun raaka-aineiden hinnat väistämättä nousevat, vaihtoehtoisten materiaalien käyttäminen tulee välttämättömäksi.

Kun raaka-aineiden hinnat väistämättä nousevat, vaihtoehtoisten materiaalien käyttäminen tulee välttämättömäksi. Kiertotalouden keinoin voidaan varmistaa suomalaisen teollisuuden raaka-aineiden saatavuus ja maltilliset valmistuskustannukset. Suomi on rankattu toiseksi globaalilla cleantech-innovaatioiden vertailulistalla (Global Cleantech Innovation Indexin), ja uusista kierrätysratkaisuista odotetaankin suomalaisyrityksille ponnahduslautaa maailmanmarkkinoille.

Uusista kierrätysratkaisuista odotetaankin suomalaisyrityksille ponnahduslautaa maailmanmarkkinoille.

Teollisuuden pitäisi nyt hyödyntää ylijäämämateriaaleja ja jätteitä, ja suunnitella raaka-aineiden käyttö siten, että tuotteet ja prosessien sivuvirrat ovat kierrätettävissä. Kansalaisten puolestaan pitäisi opetella käyttämään kiertomateriaaleista tehtyjä tuotteita, välttämään kertakäyttötuotteita sekä lajittelemaan ja kierrättämään jätteensä nykyistä tehokkaammin.

STTK haluaa tukea uusien työpaikkojen luomista myös kierrätyksen avulla

STTK haluaa tukea uusien työpaikkojen luomista myös kierrätyksen ja jätteen minimoinnilla. Ympäristö- ja teollisuuspalvelut YTP ry:n sivuilta löytyy julkilausuma, jonka STTK on allekirjoittanut muiden järjestöjen, yritysten, julkisten toimijoiden ja Sitran kanssa.https://fileshare-emea.bm.com/h-s/20140709/WQw0GvcsaW.

Tavoitteena on, että kiertotalous on seuraavan hallituksen ohjelman poikkileikkaava teema ja keskeinen tavoite. Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytykset kiertotaloudelle, varmistaa toiminnan kestävyys, valvoa sääntöjen noudattamista ja suosia luonnonvarojen säästämistä ja kierrätystä omissa hankinnoissaan. Keskustelua kierrätysyhteiskunta-hankkeen teemoista käydään myös facebookissa ja twitterissä aihetunnuksilla #kierratysyhteiskunta tai @kierratysyk.

 

Leila Kurki, STTK, työllisyyspoliittinen asiantuntija

***

Edessä on siirtyminen uuteen talousjärjestelmään – kiertotalouteen