Jyty: Sote-uudistuksen henkilöstövaikutukset selvitettävä pikaisesti


Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen eli sote-uudistuksen järjestämislakiluonnoksen lausuntoaika päättyi 14.10. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii laista antamassaan lausunnossa, että lakiesityksen jatkovalmistelussa tulee selvittää heti alkuvaiheessa lain aiheuttamat henkilöstövaikutukset sekä yhteistoimintalain ja työsuojelulain edellyttämät asiat kunnissa ja kuntayhtymissä. Jyty pitää ensiarvoisen tärkeänä, että henkilöstöllä on oma edustuksensa alusta asti toimintojen uudelleen järjestelyitä suunniteltaessa.

Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäki korostaa, että epävarmuus työsuhteesta, työntekopaikasta ja työtehtävien mahdollisista muutoksista vaikuttavat työssä jaksamiseen ja työssä suoriutumiseen. ”On hyvä muistaa, että uudistuksen seurauksena muutokset merkitsevät kymmenien tuhansien työntekijöiden työnantajan vaihtumista.”

Jyty painottaa, että sote-uudistus ei saa johtaa palvelujen ulkoistamiseen. Vaarana on, että ulkoistaminen heikentää merkittävästi henkilöstön eläke-etuuksia ja palvelussuhteen ehtoja.

Pihlajamäen mukaan sote-uudistuksessa tärkeää on pitää huolta siitä, että palvelutuotannosta erva-alueilla vastaavat myös tulevaisuudessa pääosin kunnat ja kuntayhtymät kuten lakiluonnoksessa on linjattu. Niitä voidaan sitten tarvittaessa täydentää kolmannen sektorin ja yritysten tuottamilla palveluilla.

Jytyn puheenjohtaja huomauttaa, että kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä erilaisia palkkausjärjestelmiä ja mahdollisesti myös paikallisia sopimuksia palvelussuhdeasioista.

”Palkkausjärjestelmien ja palkkauksien yhteensovittaminen eli palkkaharmonisointi tulee tehdä välittömästi, jotta vältytään henkilöstön asettamisesta eriarvoiseen asemaan. Työnantajalla on velvoite kohdella henkilöstöä yhdenvertaisesti sekä tasa-arvoisesti. ”

Jyty pitää tärkeänä henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa muutostilanteessa, josta on maininta myös lakiluonnoksessa. Jytyn mukaan henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen vaatii lisää resursseja mm. täydennyskoulutukseen.

Jyty katsoo, että lakiesitys ei turvaa henkilöstön asemaa riittävästi, ja uhkaa toteutuessaan johtaa kuntien henkilöstön eriarvoiseen kohteluun esimerkiksi verrattuna siihen, mitä on säädetty henkilöstön asemasta kuntaliitoksissa. Jyty vaatiikin, että palvelussuhdeturvaa koskevat säädökset ovat samalla tasolla kuin mitä kuntarakennelaissa on säädetty mm. viiden vuoden työsuhdeturvasta.

Voimaanpanolaissa tulee myös Jytyn järjestämislakiluonnoksesta antaman lausunnon mukaan selkeämmin määritellä, että liikkeenluovutukseksi katsotaan kaikki ne tilanteet, jotka johtuvat lain toimeenpanosta tai sen tarkoittamista järjestelyistä. Tämä on tärkeää, mikäli esim. yksityisten yhtiöiden hoitamia sosiaali- ja terveyspalveluja palautetaan kuntayhtymien tuotettavaksi.

Jyty vaatii, että nyt jatkovalmisteluun menevän lakiluonnoksen valmistelu on tehtävä huolella, vaikka aikataulu kireä onkin. Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle marraskuun lopulla ja sen on suunniteltu tulevan voimaan keväällä 2015. Uusien sote-alueiden on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

* Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.

***

Aiheesta lisää:

STTK: Sote-sektorin riittävä rahoitus turvattava

STTK: Sote-uudistuksen henkilöstöriskeihin ei ole varauduttu