Maksa oma koulutuksesi


Elinikäinen oppiminen

”Aikuiskoulutuksen kysyntää kasvaa”, todetaan valtion budjetin opetusministeriön pääluokan alkusanoissa. ”Ihmisten pitää pystyä päivittämään ammattitaitoaan tai omaksumaan uusi ammatti suhteellisen nopeasti”, julistetaan työ- ja elinkeinoministeriön katsauksessa suomalaisen työn tulevaisuuteen.

Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa mutta voimavaroja leikataan

Nämä linjaukset ovat ristiriidassa vuoden 2015 budjetin lukujen kanssa. Aikuiskoulutuksen voimavaroja leikataan kymmenillä miljoonilla euroilla. Budjettiesitys toteuttaa aiemmin vaalikaudella tehtyjä kehyspäätöksiä, jotka vievät aikuiskoulutukselta kolmanneksen vuoden 2012 määrärahoista vuoteen 2012 mennessä.

Julkinen talous on kuralla, eikä valtiolla ole varaa aikuiskoulutukseen. Osaamisen retoriikka kuitenkin pysyy ennallaan. Julkisen vallan vastuuta työvoiman ammattitaidon ylläpitämisestä vähennetään ilman näkemystä aikuiskoulutuksen roolista työelämän muutoksissa. Jos vastuu osaamisesta siirretään kansalaisille ja työnantajille, pitäisi se päättää yhdessä ja tuoda reilusti julki.

Julkisen vallan vastuuta työvoiman ammattitaidon ylläpitämisestä vähennetään ilman näkemystä aikuiskoulutuksen roolista työelämän muutoksissa. Jos vastuu osaamisesta siirretään kansalaisille ja työnantajille, pitäisi se päättää yhdessä ja tuoda reilusti julki.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen on vähentynyt vuoden 1990 tasolle

PISA-tulosten ja kilpailukykymittausten lisäksi Suomi on ollut maailman huippua myös aikuiskoulutuksessa. Vuonna 2012 aikuiskoulutukseen osallistui yhä noin puolet 18–64-vuotiaista suomalaisista. Huippuvuonna 2000 aikuiskoulutukseen osallistuttiin 12,6 päivää, mutta vuonna 2012 enää 8,9 päivää. Koulutuspäivinä mitattuna osallistuminen on vähentynyt vuoden 1990 tasolle. Tällä saralla olemme downshiftanneet kansakuntana.

Huippuvuonna 2000 aikuiskoulutukseen osallistuttiin 12,6 päivää, mutta vuonna 2012 enää 8,9 päivää.

Työnantajien järjestämä tai maksama henkilöstökoulutus on vähentynyt ja muuttunut. EK:n yrityskysely kertoo työhön opastamisen, perehdyttämisen ja seminaareihin osallistumisen olevan yhä yleisempiä tapoja kehittää osaamista. Työterveyslaitoksen mukaan henkilöstökoulutukseen käytetty raha työntekijää kohden on vähentynyt 26 prosenttia viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittanee, että uuden oppiminen ei olekaan tärkeää muutoksien kohtaamisessa.

Työsuhteen luonne määrittää hyvin vahvasti työnantajan motivaatiota tarjota koulutusta. Pysyvää kokoaikatyötä tekevät osallistuvat työnantajan kustantamaan koulutukseen 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin vasten tahtoaan osa- ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat.

Työntekemisen tapojen odotetaan monipuolistuvan itsensä työllistämisen ja oman ammattitaidon myymisen lisääntymisessä. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi jää perinteisen työyhteisön oppimismahdollisuuksien ulkopuolelle. Supistuva aikuiskoulutustarjonta korostaa entisestään yksilön vastuuta kouluttautua ja maksaa siitä itse. Tällaista tavoitetta eivät hallituspuolueet ole rohjenneet ääneen sanoa, kun ovat päätöksiä valmistelleet.

Petri Lempinen, STTK