Antti Rinne: Työtä tekemässä liian vähän väkeä


Valtiovarainministeri Antti Rinteen mukaan toimiva eläkeuudistus sisältää ihmisen kokoisia ratkaisuja, joilla todellinen eläköitymisikä saadaan nousuun.

Antti Rinne myöntää työurien pidentämisen ongelmalliseksi tilanteessa, jossa ikääntyviä samaan aikaan potkitaan työttömiksi.
– Tässä on iso dilemma. Eläkejärjestelmää uudistettaessa pitäisi miettiä myös työllisyystilanteen
parantamista.

Rinne korostaa työelämän laatukysymyksiä.
– Meillä on 100 000 alle 45-vuotiasta työkyvytöntä, mikä kertoo isoista ongelmista. Työelämää pitää kehittää niin, että ihmiset jaksavat pitempään.

Rinne muistelee entisen työpaikkansa Pron tutkimuksia, joiden tuloksista paljastuivat todelliset
syyt joutua pois työstä.
– Yksi keskeinen syy ovat sairastumiset. Niiden takia työtä tekemässä on liian vähän porukkaa. Työnantajien pitäisi miettiä työelämän  resurssit uudelleen.

Joustot auttavat jaksamaan

Työnantajat ovat vaatineet työeläkeiän nostamista nykyisestä 63:sta vuodesta. Rinne korostaa joustoja.
– Ne parantaisivat ihmisten jaksamista ja  pitäisivät useamman mukana työelämässä mahdollisimman pitkään.

Eläkejärjestelmää kehitettäessä pitää Rinteen  mielestä muistaa, että kaikki eivät nykyisin jaksa edes 63-vuotiaiksi.
– Eri ammatit rasittavat eri tavalla.  Rinne muistuttaa, että eläkeuudistuksen  päätavoitteena ei ole eläkeiän nosto vaan työurien pidentäminen. Hänen mielestään  parhaaseen tulokseen päästään, jos työuria  voidaan pidentää keskeltä.
– Pitää vaikuttaa silloin, kun ihmisiä on työttöminä parhaassa työiässä. Heille pitää löytää töitä.

Nuoria Rinne kannustaa valmistumaan aikaisemmin, mutta kaipaa samalla koulutusjärjestelmää,
joka sallii osallistumisen työelämään jo opiskelun aikana.
– Meillä on tällä hetkellä liikaa  työelämään tulevia opiskelijoita,  joilla ei ole kovin paljon käsitystä  siitä, mitä se työelämä ja  työmarkkinoilla toimiminen  työntekijäasemassa tarkoittaa.

Palveluita ei pidä rakentaa velan varaan

Valtiovarainministeri kiistää olevansa himoverottaja.
– Tähän tehtävään kuuluu  pitää huolta siitä, että julkisen talouden tasapaino säilyy. En minä mikään himoverottaja ole. Haluan jokaisen suomalaisen kokevan, että täällä on turvallista  elää ja että palveluita saa silloin, kun niitä tarvitsee.

Velan varaan Rinne ei halua palveluiden tulevaisuutta rakentaa.
– Tärkeintä on synnyttää talouskasvua Suomeen. Kun meillä on rakennemuutos ja globaali talouskin on muutoksessa, on pyrittävä tilanteeseen, jossa syntyy uutta työtä.

Rinne haluaisi keskittyä ”varmaan tulevaisuuteen”. Mitä se tarkoittaa?
– Pitäisi kehittää ja hyödyntää maailman megatrendejä, esimerkiksi kaupungistumista.

Rinne kertoo kuulleensa maakuntavierailullaan suomalaisen yrityksen saamasta tilauksesta Nepalin pääkaupungista Katmandusta.
– Suomalaiset pääsevät rakentamaan sinne jätevesijärjestelmää.
Ilmastonmuutoksen sinällään epätoivottavat kielteiset vaikutukset voivat luoda meille mahdollisuuksia. Maailmalta kannattaa etsiä töitä, jotka Suomessa osataan, Rinne toteaa.

Yhteistyötä opposition kanssa

Hallitus sopi hankalasta sote-uudistuksesta yhdessä oppositiopuolueiden kanssa. Uuden lain on määrä tulla voimaan vuonna 2017. Voisiko hallitus sopia opposition kanssa muistakin vaikeista asioista vielä tällä vaalikaudella?
– Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että vaikutuksiltaan vaalikauden yli ulottuvissa merkittävissä
asioissa pitää käyttää parlamentarismia hyväksi. Asioita kannattaa viedä eteenpäin yhdessä.

Rinteen mielestä yksi sopiva asia olisi talouskasvun rakentaminen uudelle pohjalle.
– Esimerkiksi vientisektorimme on aivan liian kapea. Voisimme laventaa pohjaa yhdessä,
Rinne pohtii.
– Voisi olla järkevää laatia kansallinen strategia siitä, miten Suomi tässä muuttuvassa
maailmassa pärjää ja miten saamme ulkomaisia investointeja, joilla synnytetään työtä.

Yhteisellä strategialla pitäisi Rinteen mielestä potkia myös kotimaisia investointeja
tehokkaampaan käyttöön niin, että meille syntyisi työtä.
– Pitkäjänteisyys on yrityksille tärkeä perusta investointipäätöksiä tehtäessä.

Venäjäpakotteet paikallaan

Rinteen mielestä on hyvä, että Suomi on mukana EU:n yhteisissä Venäjä-pakotteissa. Samalla hän pitää tärkeänä myös kahdenvälisistä suhteista huolehtimista.
– Meillä on kaksi perusfaktaa, jotka erotavat meidät monista muista eurooppalaisista maista: yli 1 400 kilometriä yhteistä maarajaa Venäjän kanssa emmekä ole Naton jäseniä.

Rinne muistuttaa, että Venäjä-pakotteiden tarkoituksena on synnyttää tahtotila diplomaattiselle
rauhanratkaisulle.
– Tavoitteena ei ole ollut kurjistaa Venäjän taloutta, vaan synnyttää tilanne, jossa Venäjä olisi omalta osaltaan valmis toimimaan niin, että Ukrainaan saataisiin syntymään rauha, Rinne sanoo.
Vaikka Venäjä on asettanut vastapakotteita, Suomen ei Rinteen mielestä pidä provosoitua synnyttämään lisää paineita taas uusilla vastapakotteilla.

* Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Pekka Sipola