Puhuvatko nuoret ja ay-liike toistensa ohi?


Juska Kivioja, STTK

Jos Elvis Presley ja Kurt Cobain tappelisivat, kumpi voittaisi? Vanhoina hyvinä aikoina ammattiliittoihin tuli jäseniä ovista ja ikkunoista. Elettiin 1970- ja 80-lukuja. Tuolloin Suomella meni hyvin ja yhteiskuntamme kehittyi. Vanhempieni sukupolvi, joka tuolloin tuli työelämään, kuunteli paljettipukuista Elvistä ja kävi koulua tietäen, että työpaikka löytyy varmasti.

Ay-liike ei ole luonut sukupolvelleni uskoa siihen, että liiton jäsenyys toisi paremman tulevaisuuden.

Suomalaisilla oli vahva oikeudenmukaisuuden tunne, jonka mukaan yhteiskunnan kehityksen hyöty tulee jakaa kaikille yhteiskunnassa. Ammattiliitot onnistuivat osaltaan kanavoimaan oikeudenmukaisuuden tunteen jäsenyyden kautta. Liittymällä ammattiliiton jäseneksi palkansaaja antoi liitolle valtakirjan oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen. Ammattiliitot olivat vahvassa roolissa rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä näkyi jäsenmäärien kasvuna ja korkeana järjestäytymisasteena. Vanhempieni sukupolvi otti ay-liikkeen osaksi oman sukupolvensa kulttuuria ja kehitti ammattiliittoa edustamaan omaa sukupolveaan. Kiitos upeasta ay-liikkeen historiasta kuuluu nimenomaan vanhempieni sukupolvelle.

Suurten ikäluokkien jälkeen tulleet – nyt yli 40-vuotiaat – ovat liittyneet jäseneksi, mutta Elvis-sukupolven kaltaista aktiivista roolia ay-liikkessä heillä ei ole. Nuorten ja nuorten aikuisten sukupolvesta, minun sukupolvestani, vain joka toinen on löytänyt tiensä ammattiliiton jäseneksi. Me olemme lama-ajan lapsia. Tämän sukupolven ääni oli minulle Nirvana-yhteen Kurt Cobain kirpparivaatteissaan. Meille hyvä koulutus ei ole tarkoittanut automaattisesti hyvää työpaikkaa. Epävarmuus on ollut työuramme seuralainen. Talouden vaihtelut ovat näyttäytyneet meille toimialojen alasajoina ja massairtisanomisina. Ay-liike ei ole luonut sukupolvelleni uskoa siihen, että liiton jäsenyys toisi paremman tulevaisuuden. Sukupolvelleni on katettu valmis pöytä. On maksuton päivähoito ja koulutus, sosiaaliturva ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Samoin ay-liike on valmiiksi kattanut edunvalvontapöydän nuoria varten.

Ay-liike on rakentanut neuvottelujärjestelmät, työehtosopimukset, eläkelupauksen ja kaiken. – Kiitän vanhempieni sukupolvea hyvinvointiyhteiskunnan ja ay-liikkeen rakentamisesta. Tosiasia silti on se, että järjestäytymisaste on laskenut. Jäsenmäärätilastoissa näkyy suurten ikäpolvien järjestäytymisinto ja se, että ikäisistäni joka toinen on liiton jäsen. Miksi valmis pöytä ei kelpaa kaikille?

Nuorten aikuisten ja ay-liikkeen rakentaneen sukupolven välillä on kulttuuriero. Olemme eläneet eri ajassa, arvomme on erilaiset ja tulevaisuutemme tulee olemaan erilainen. Kurt Cobainia on vaikea kuvitella laulamaan Elviksen taustaorkesterin kanssa. Uusilla sukupolvilla on oma genre. Ay-liikkeen tulee antaa usko jäsenyyden kautta toteutuvaan parempaan tulevaisuuteen ja annettava uusien sukupolvien toimintakulttuurien uudistaa ayliike. Jokaisella sukupolvella on oma tulevaisuus, jonka kattauksen jokainen sukupolvi haluaa tehdä itse.

Jos Kurt ja Elvis tappelisivat, luultavasti Elvis voittaisi. Kysymys ei kuitenkaan ole sukupolvien välisestä kilpailusta, vaan tulevaisuuden rakentamisesta.

Kirjoittaja:

Juska Kivioja

Kirjoittaja on STTK:n järjestöpäällikkö.
Kirjoitus on julkaistu STTK:n elokuussa 2014 ilmestyneessä pamflettikirjassa Historiallisen turmeltunut nuoriso? Pamflettia voi tilata osoitteesta: sttk@sttk.fi