Haaveilua työelämästä


Verma Virkkunen, Mitä nuoret odottavat työelämältä?

Minä en halua työttömäksi kutsumusammatin paperit kainalossa. Enkä minä halua päätyä vahingossa ammattiin, joka ei oikeastaan kiinnosta. Minä en halua, että minulle sanellaan, mitä minusta pitäisi tulla. Minä haluan miettiä rauhassa.

Mikään ei lamauta innostusta niin paljon kuin painostus töihin, joita ei ole.

Se, mitä nuoret odottavat työelämältä, ei välttämättä kohtaa sitä, mitä nuorilta odotetaan. Yhä nuorempana on painittava sen kanssa, lähteekö tielle, joka eniten kiinnostaa, vai tielle, joka työllistää. Todellisuutta on useille se, että harvoissa vaihtoehdoissa nämä tiet kulkevat rinnakkain. Ja jos kulkevatkin, ne alat ovat kilpailtuja. Kompromissi on sana, jolla tuskin unelmia kuvaillaan. Se ei motivoi määrätietoisia, eikä heitä, joilla ei vielä ole haaveita edes periksi annettaviksi. Kuitenkin kun työuria ollaan pidentämässä, motivaatio olisi tärkeää.

“Nuoret työelämään ja sassiin” on ajan motto syrjäytymisen ja eläkepommin vastaisessa kamppailussa.

Haahuilun kulta-aika on ollutta ja mennyttä. Näin on lukiolainen rivien välistä ja oppitunneillakin ymmärtänyt. Totta onkin, että mietintätaukoa ei tälle sukupolvelle mielellään mihinkään väliin suotaisi. Lukio-opiskelujen valinnaisuutta halutaan lisätä jo tuleviin opintoihin valmistautumista varten, neljää vuotta lukiossa tai tahallista välivuotta ei katsota hyvällä. Ensimmäisen vuoden yliopistohakijoiden kiintiötä nostetaan, ja opiskelualaa ei kaiketi tulevaisuudessa turhan helposti vaihdeta. Opiskeluputki kaventuu ja nopeutuu. “Nuoret työelämään ja sassiin” on ajan motto syrjäytymisen ja eläkepommin vastaisessa kamppailussa.

Mitä nuoret odottavat työelämältä ja mitä nuorilta odotetaan?

Hätyyttelevän ilmapiirin viesti on ristiriitainen, kun aina vaan useampi ehtii heti kättelyssä tottua siihen, että edes kesätöitä ei löydy eikä työkokemusta näin kerry. Väitän, että mikään ei lamauta innostusta niin paljon kuin painostus töihin, joita ei ole. Haaveet jäävät helposti irrallisiksi todellisuudesta, kun käytännön kokemus työnteosta puuttuu. Silloin työllisyys ja kutsumus tulevaisuuden vaakakupeissa eivät ole mitenkään helposti punnittavissa.

Tilaa optimismillekin varmasti löytyy, ja kutsumuksen seuraamisella on paljon painoarvoa. Epävarmuus kantautuu mukana, kaupan päälle. Ehkä se on kohtuullinen hinta mahdollisuuksista.

Se, mitä nuoret odottavat työelämältä ei välttämättä kohtaa sitä, mitä nuorilta odotetaan.

Kirjoittaja on lukiolainen ja Nuorten ääni -toimituksen jäsen.
Kirjoitus on julkaistu STTK:n elokuussa 2014 ilmestyneessä pamflettikirjassa Historiallisen turmeltunut nuoriso? Pamflettia voi tilata osoitteesta: sttk@sttk.fi

***

Tervetuloa työelämään tarjoaa nuorille tietoa työelämän velvollisuuksista ja oikeuksista