Jyty: Sote odottaa henkilöstöratkaisua


Sote-uudistus

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki pitää sote-uudistuksen järjestämislakia sorvanneen parlamentaarisen ohjausryhmän eilen saavuttamaa sote-ratkaisua keskeisiltä kohdiltaan niiden tavoitteiden mukaisina, joita uudistukselle oli ennakkoon asetettu.

Sote-henkilöstön asema jäi ratkaisussa edelleen avoimeksi

Valitettavana Jytyn puheenjohtaja pitää kuitenkin sitä, että sote-henkilöstön asema jäi ratkaisussa edelleen avoimeksi. Jyty vaatiikin, että palvelussuhdeturva kirjataan sote-uudistusta koskevaan lakiin. Sote-henkilöstön on oltava uudessa tilanteessa tasavertaisessa asemassa muiden kunta-alan henkilöstöryhmien kanssa palvelussuhdeturvan osalta ja henkilöstöä on kuultava heitä koskevia ratkaisuja tehtäessä.

Myönteisenä Pihlajamäki pitää sitä, että palvelujen tuottajina säilyvät edelleenkin pääsääntöisesti kunnat ja kuntayhtymät, joiden palvelutuotantoa voidaan tarvittaessa täydentää yritysten ja kolmannen sektorin palveluilla.

Myönteisenä Pihlajamäki pitää sitä, että palvelujen tuottajina säilyvät edelleenkin pääsääntöisesti kunnat ja kuntayhtymät, joiden palvelutuotantoa voidaan tarvittaessa täydentää yritysten ja kolmannen sektorin palveluilla. Hyvää uudistuksessa on myös se, että palvelujen järjestäminen tapahtuu viiden alueellisen järjestäjän eli ns. erva-alueiden pohjalta, jossa kuntayhtymät toimivat hallintomalleina ja rahoitus tulee kunnilta.

Vahvat isot sote-alueet ovat Pihlajamäen mukaan tärkeä perusta tavoiteltaessa taloudellisesti vakaampaa ja aiempaa saumattomammin toimivaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ketjua.

”Se vaatii siksi mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon eri toimijoiden parempaa yhteistyötä ja integraatiota, jota kautta palvelujen saatavuus paranee ja hoitoketjut sujuvoituvat. Ensiarvoisen tärkeää olisi, että sote-palvelut pystyttäisiin tuottamaan tulevaisuudessa nykyistä asiakaslähtöisemmin erilaisten alueiden asiantuntemusta ja hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Pidänkin lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että näiden ns. lähipalveluiden asema on sisällytetty lakiluonnokseen.”

Perusterveydenhuolto ja vanhusten palvelut ovat heikentyneet

Pihlajamäen mukaan viime aikoina valitettavasti mm. perusterveydenhuolto ja vanhusten palvelut ovat mm. kuntien valtionosuusleikkausten johdosta päässeet heikentymään ja paikoin pahastikin rapautumaan.

Perusterveydenhuolto ja vanhusten palvelut ovat mm. kuntien valtionosuusleikkausten johdosta päässeet heikentymään ja paikoin pahastikin rapautumaan.

“Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa olennaista olisi pitää huolta siitä, että uusi järjestelmä huomioi kuntien erilaiset olosuhteet palvelujen järjestämisessä mahdollisimman oikeudenmukaisesti eikä valtionosuusuudistuksella heikennetä kuntien taloudellista tilannetta entisestään. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että vanhuspalvelulain tavoitteet saadaan toteutettua”, Jytyn puheenjohtaja linjaa.

Luonnos soten järjestämislaista lähtee kuntiin lausunnoille elokuussa. Lain on määrä olla valmis ensi vuoden puolella ja sote-uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alusta.

Jyty edustaa noin 65 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.

***

STTK: Sote-uudistuksen henkilöstöriskeihin ei ole varauduttu