Vahva aikuiskoulutus on tie tuottavuuteen ja pidempiin työuriin


Aikuiskoulutus

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä korkeakouluilla on jatkossa oltava vahvempi rooli aikuiskoulutuksessa.
– Suomi menestyy vain korkean osaamisen ja tuottavuuden töillä. STTK esittää, että työvoiman osaamista parannetaan ammatillisesti suuntautuneilla, korkeakoulututkintoon tähtäävillä ohjelmilla, jotka on tarkoitettu jo koulutetuille aikuisille. Työttömyysuhan alaisilla on oltava mahdollisuus koulutustasonsa nostamiseen mottona ”yksi askel ylöspäin”. Uudet ohjelmat on voitava suorittaa myös työn ohessa tai oppisopimuksena työhön liittyen.

STTK:n koulutuspoliittisessa seminaarissa Helsingissä tänään puhuneen Palolan mielestä työuran ja koulutuksen aikana hankittu osaaminen on tunnustettava täysimääräisesti.
– Tämä vauhdittaisi tutkintojen suorittamista, mikä puolestaan tiivistäisi työuria.

Kestävyysvajeen Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja ja pidempiä työuria. Uuden ammatin tai työn hankkiminen edellyttää mahdollisuuksia kouluttautua.
– Työurat eivät pitene ilman, että osaaminen varmistetaan. Hallituksen säästöpäätökset tarkoittavat, että vuoden 2012 tasosta ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahoja katoaa noin 34 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Työurien pidentämisen nimissä näitä säästöjä on mahdoton hyväksyä, Palola sanoo.

Ammatillista koulutusta ei saa romuttaa

Ammatillinen koulutus kantaa päävastuun koko ikäluokan kouluttamisessa. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ja opetusministeriön suunnitelmat järjestäjäverkon supistamiseksi voivat vaarantaa nuorten siirtymisen peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin.
– Harvaan asutussa maassa tarvitaan oppilaitosverkko, joka on aidosti kansalaisten tavoitettavissa. Internet pilvipalveluineen ei riitä korvaamaan oppilaitoksia. Säästöillä ei myöskään saa tuhota ammatillisen koulutuksen parantunutta vetovoimaa.

Teollinen vallankumous haltuun osaamisella

Meneillään olevaa teknologista muutosta kutsutaan neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Se vaatii työntekijöiltä uutta ja korkeampaa osaamista kuin mitä katoavissa työtehtävissä ja –paikoissa vaaditaan.
– Digitalisaatio ja robotiikka tarkoittavat, että ihminen työskentelee yhä useammin koneen rinnalla. On arvioitu, että kolmannes suomalaisista ammateista on uhanalainen vuoteen 2030 mennessä teknologian kehityksen vuoksi. Ihminen ei voi kilpailla koneen kanssa hinnalla tai palkalla vaan osaamisella. Ideointi ja uuden luominen ovat ihmisten vahvuusalueita, joissa robotit eivät meitä päihitä. Koulutuksella luovuutta ja uusia ideoita voidaan vahvistaa ja kehittää, Palola korostaa.

Laaja-alainen osaaminen mahdollistaa sijoittumisen erilaisiin työtehtäviin. Kunkin alan teknisen osaamisen rinnalla korostuvat monipuoliset taidot ja hyvä yleissivistys. Yhä useammin vuorovaikutus, empaattisuus, eettisyys sekä etiikka ja moraali ovat keskeisiä työtapoja ja työkaluja.
– Myös tieto- ja viestintätekniikan leviäminen eri aloille vaatii lähes kaikilta työntekijöiltä tähänastista laajempaa ammattitaitoa.

***

Aikuiskoulutus tarvitsee kokonaisuudistuksen