Tehotuotantoa vai luovaa työntekoa?


Työelämä

Tuottavuuden kasvu Suomessa on pysähtynyt

Tuottavuuden kasvu Suomessa on dramaattisesti pysähtynyt ja ideoita sen kohottamiseksi etsitään kuumeisesti. Työmarkkinapolitiikassa keskustelua hallitsevat tehostaminen, työaikojen pidentäminen ja palkkakustannukset.

Palkansaajille tällaiset lääkkeet ovat karvaita ja voi kysyä, ovatko ne edes tehokkaita. Työelämän kehittäminen on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle, vaikka olennaista on se, emitä hyvää ja uutta työtuntien aikana saadaan aikaiseksi.

Suomessa riittää kyllä paljon puhetta luovuudesta ja innovaatioista. Usein niiden ajatellaan olevan jotakin suurta ja häikäisevää – jotain, joka ei kosketa tavallisia työpaikkoja tai tavallisia palkansaajia.

Innovaatiot ovat usein pieniä ja arkisia asioita

Totuus on toisenlainen. Innovaatiot ovat usein pieniä ja arkisia asioita, esimerkiksi uusia toiminta- ja työskentelytapoja tai tekniikan parempaa hyödyntämistä. Suuretkin ideat syntyvät usein tarkoittamatta – sivutuotteena tai muuten vain ohimennen.

Innovaatiot ovat usein pieniä ja arkisia asioita, esimerkiksi uusia toiminta- ja työskentelytapoja tai tekniikan parempaa hyödyntämistä.

Suomessa puhutaan kasvualoista, kuten peliteollisuudesta ja cleantechistä. Onkin elintärkeää, että Suomeen syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Ei kuitenkaan riitä, että meillä on joitakin huipputyöpaikkoja tai – aloja. Luovuutta ja uuden syntymistä tulee edistää kaikilla työpaikoilla ja joka tasolla. Ne eivät ole pelifirmojen, teknologiayritysten ja startuppien yksinoikeus. Myös esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen pitkällä aikavälillä sen varassa, että toimintatavat kehittyvät.

Luovuutta ja uuden syntymistä tulee edistää kaikilla työpaikoilla ja joka tasolla.

Suomalaisella työelämällä on hyvät edellytykset hyödyntää luovuutta. Työvoimamme on hyvin koulutettua ja digitaalinen infrastruktuurimme on korkeaa tasoa. Olemme hyviä tasa-arvossa, eikä työkulttuurimme ole kovin hierarkista tai byrokraattista. Meillä on paljon mahdollisuuksia myös joustaviin työaikoihin, kunhan niitä osattaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Edellytykset ovat hyvät, mutta näkyvätkö luovuuden ja uusiutumiskyvyn edistäminen työpaikkojen arjessa? STTK:n Toimihenkilöbarometrin mukaan yli puolet STTK-laisista on sitä mieltä, että työpaikan johto asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Tämä näkyy kiireenä, alimitoitettuina henkilöstöresursseina ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vähäisyytenä.

Työntekijä on tuottava silloin, kun hän on motivoitunut ja jaksaa hyvin työssään. Liian pitkälle viritettynä tehokkuuden tavoittelu tappaa luovuuden ja uusiutumiskyvyn. Luovuus on muun muassa kykyä kehittää uusia ja epätavallisia ideoita ja etääntyä tavanomaisista ajatusmalleista. Se ei ole mahdollista, jos uusille ajatuksille ei ole aikaa eikä tilaa. Tämä taas on myrkkyä työpaikkojen tulevaisuudelle.

Katarina Murto, STTK