Avaimet hyvään työhyvinvointiin: Millainen on hyvä työpaikka?


Työhyvinvointi

Suomalaiset työpaikat ovat työhyvinvoinnin suhteen varsin erilaisia. On paljon hyviä työpaikkoja joissa henkilöstön hyvinvointiin panostetaan ja sen merkitys ymmärretään varsin laajalti. Kuitenkin osalla työpaikoista henkilöstön työhyvinvointi ei ole tasolla joka tukisi henkilöstön jaksamista ja tukisi työyhteisöä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

STTK:n vuoden 2013 Toimihenkilöbarometrin vastanneista 29 % piti työtään erittäin tai melko raskaana fyysisesti. Henkisesti työtään erittäin raskaana piti puolestaan reilu kymmenesosa.

Tyypillisiä ongelmia työhyvinvoinnin suhteen suomalaisilla työpaikoilla ovat esimerkiksi:

  • Pelko ja epävarmuus tulevaisuudesta
  • Pitkäjänteisen henkilöstöpolitiikan puuttuminen
  • Muutosähky ja muutossyklin nopeus
  • Työntekijöiden vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja koko työyhteisön toimintaan
  • Kiire, joka on myös osin itse luotu.
  • Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen

– Tänä päivänä pelko on varsin yleistä suomalaisilla työpaikoilla. Kukaan ei voi olla varma tulevaisuudestaan. Vaikka hoidat hyvin oman työsi, saattaa se loppua hyvinkin yllättäen, STTK työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen kertoo työelämän epävarmuudesta.

– Keskeisintä olisikin hyvä johtaminen. Monilla työpaikoilla esimiestehtäviin on valittu ihmisiä jotka eivät osaa tai halua toimia esimiehinä. Johtamiselle ei myöskään anneta aina mahdollisuuksia. Ylhäältä tulevat vaatimukset ovat kohtuuttomia, tai alaiset eivät anna esimiehen hoitaa tehtäviään, Auvinen kertoo esimiestehtävien kipukohdista.

Millainen on hyvä työpaikka?

Hyvän työpaikan kuvauksia on lukuisia. Tyypillisesti hyvä työpaikka on sellainen, jossa

  • Ollaan reiluja ja oikeudenmukaisia kaikkia kohtaan.
  • Yhteisistä pelisäännöistä on sovittu ja niistä pidetään kiinni
  • Toiminta on mahdollisimman avointa
  • Tuottavuutta ja työhyvinvointia kehitetään samanaikaisesti.
  • Työtehtävät ovat ihmisen kokoisia.

Miten ammattijärjestöt voivat parantaa työpaikkoja?

Ammattijärjestöt ovat keskeisesti mukana kehittämässä työlainsäädäntöä ja laatimassa sopimuksia, joilla molemmilla luodaan pohja hyvälle työpaikalle ja sen kehittämiselle. Viime kädessä hyvä työpaikka luodaan työpaikalta käsin. Parhaimmillaan tämä tapahtuu yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön välillä. Työpaikoilla toimivat henkilöstön edustajat edustavat henkilöstöä silloin kun kaikkien osallistuminen ei ole mahdollista.

– Ensimmäinen edellytys jolla henkilöstö itse voi osallistua työhyvinvoinnin parantamiseen on, että työpaikalla on valittu henkilöstön edustajat. Nyt liian monelta työpaikalta puuttuvat sellaiset. Toinen edellytys on, että henkilöstön edustajilla on mahdollisuus, paikka ja aikaa vaikuttaa kaikkiin henkilöstöä suoraan tai epäsuorasti koskeviin ratkaisuihin. Ja kolmas edellytys on, että henkilöstön edustajilla tulee olla käytössään osaaminen ja välineet tehdä työtään, Auvinen muistuttaa

STTK:n teesit hyvän työpaikan kehittämiseksi

Työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittämisen on oltava osa normaalia johtamista

  • Johdon on kannettava vastuunsa työhyvinvointi- ja työsuojeluasioista. Vastuuta ei saa delegoida työterveyshuollolle tai henkilöstöjohdolle.
  • Työhyvinvointi- ja työsuojeluasioiden tulee sisältyä johdon saamaan johtamiskoulutukseen.
  • Ylimmän johdon on säännöllisin väliajoin seurattava henkilöstön tilaa esimerkiksi henkilöstötilinpäätöksillä. Johdon on aktiivisesti puututtava henkilöstön tilassa tai työolosuhteissa ilmeneviin muutoksiin
  • Johdon on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kerrottava henkilöstölle heitä koskevista suunnitelmista. Tiedonkulun on oltava mahdollisimman avointa.
  • Johdon ja henkilöstön välisistä pelisäännöistä on sovittava ja sovituista pelisäännöistä on pidettävä kiinni

STTK järjestää 8.5. suuren työhyvinvointiseminaarin johon osallistuu n. 600 STTK:laisten liittojen työsuojeluvaltuutettua.