Työpaikkojen väkivalta kuriin


Työpaikkojen väkivalta kuriin

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vuosittain 78 000 työntekijään käydään kiinni työpaikallaan ja noin 200 000:ta uhataan väkivallalla. Väkivaltaa ja sen uhkaa selvittänyt kolmikantainen työryhmä sai huhtikuun alussa valmiiksi selvityksen väkivallan uhan hallinnan keinoista.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen kartoittamaan työn riskit, joihin väkivallan uhka kuuluu.

Työpaikkojen väkivaltaa ja sen uhkaa selvittänyt työryhmä muistuttaa tästä velvollisuudesta, mutta perää myös työntekijöiden ja työterveyshuollon aktiivista osallistumista väkivallan uhan hallintaan.

– Tämän kevään aikana sovimme mahdollisimman pikaisesti jatkotoimenpiteistä. Konkreettisia parannuksia työpaikoilla ovat esimerkiksi ohjeistuksen parantaminen ja osaamisen lisääminen, työryhmän puheenjohtaja, johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.

Myös lainsäädännön muutostarpeita voidaan edelleen arvioida.

Työryhmässä ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi työmarkkinajärjestöt, työsuojelun aluehallinto ja Työterveyslaitos.

Työpaikkaselvitys keskeinen työkalu

Työryhmän mukaan turvallisuusjohtamisessa ja väkivallan uhan hallinnassa on suuria työpaikka- ja alakohtaisia eroja. Pienillä työpaikoilla väkivaltaa esiintyy enemmän, sillä niiden resurssit voivat olla vähäiset ja tietämys heikkoa.

Selvityksen mukaan yksintyöskentely, yö- ja iltavuoroissa työskentely sekä asiakkaan etuuksien käsittely lisäävät väkivallan uhkaa.

– Jos riskejä ei saada ennakoimalla kokonaan poistettua, täytyy keksiä keinot riskien minimoimiseen, Koivuranta sanoo.

Työpaikkaselvitys on keskeinen työväline väkivallan uhan tunnistamiseen. Esimerkiksi Koivuranta ottaa sosiaalietuuksia myöntävän työntekijän.

– Työtilojen järjestely, poistumistiet ja hälytysmahdollisuus ovat keinoja työntekijän turvallisuuden varmistamiseksi. Vahtimestarin läsnäolo toimipisteessä saattaa rauhoittaa asiakasta.

Avohuolto voi lisätä väkivaltaisuutta

Joka kolmas tehyläinen kohtaa työssään väkivaltaa tai sen uhkaa toistuvasti, toteaa Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka.

– Työväkivalta on kasvussa. Väkivallan uhka on terveydenhoitoalalla keskimääräistä korkeampi.

Syyksi Kukka mainitsee muun muassa laitoshoidosta avohuoltoon siirtymisen.

– Terveydenhuollon palvelurakennemuutosten takia kotihoito on lisääntynyt, jolloin voidaan joutua yllättäviin tilanteisiin, Kukka muistuttaa.

Aggressiivinen käyttäytyminen voi liittyä terveydentilaan, esimerkiksi dementiaan, aistivammaan tai mielenterveyshäiriöön. Toisaalta muistisairaiden ja päihdeongelmaisten määrä lisääntyy.

Myös päihdeongelmaiset aiheuttavat vaaratilanteita.

– Saatetaan keksiä hätätilanne. Ensihoitajan tullessa paikalle hyökätään ja viedään hoitolaukussa olevat lääkkeet.

Sairaaloissa ja päivystyspoliklinikoilla on Kukan mukaan huomattu vartijoiden rauhoittavan asiakkaita pelkällä läsnäolollaan.

– Turvallisuus on keskeinen työelämän laatuun vaikuttava asia. Kaikkiin tilanteisiin ei kuitenkaan voi varautua, Kukka summaa.

Kuuluuko luotisade työnkuvaan?

Poliisin kohtaaman väkivallan määrä on noussut.

– Sitä ei kyetä ennalta estämään, vaikka poliisin toimintataktiikka ja suojavarusteet ovat kehittyneetkin, puheenjohtaja Yrjö Suhonen Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:stä kertoo.

– Väkivallan uhka otetaan huomioon jo koulutuksessa. Mutta liiton näkökulmasta väkivalta ei ole mikään ammatin luontaisetu, Suhonen toteaa.

Esimerkkinä hän kertoo, miten valtiokonttori ei katsonut poliisin olevan oikeutettu korvauksiin henkisestä kivusta ja särystä, vaikka joutui porraskäytävässä luotisateeseen virantoimituksen aikana. Poliisi selvisi tapauksesta haavoittumatta.

– Suomen itsenäisyyden aikana 129 poliisia on menettänyt henkensä virantoimituksessa, Suhonen muistuttaa työn riskeistä.

Kentällä työskentelevä poliisi kohtaa useimmiten fyysistä väkivaltaa. Rikostutkijat puolestaan voivat joutua henkisen painostuksen ja uhkausten kohteiksi. Myös heidän perheitään voidaan uhata.

– Kentällä poliisit tekevät työtä kahden poliisimiehen partiossa. Yksintyöskentely olisi turhaa riskin ottamista, Suhonen toteaa.

Lisäksi kaksin työskentely parantaa sekä poliisin että asiakkaan oikeusturvaa.

Myöhäinen yksintyöskentely on riski

Johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytystä arvioi jäsenistön kokemien väkivaltatapauksien jäävän alle kymmeneen vuodessa. Suorassa kontaktissa asiakkaisiin työskentelevät joutuvat useammin uhkailun ja väkivallan kohteiksi.

– Parin vuoden takainen bussinkuljettajan pahoinpitely Helsingin Elielinaukiolla herätti laajaa keskustelua työturvallisuudesta.

Tapauksen jälkeen keskusteltiin kuskien keinoista varautua väkivallan uhkaan. Turvaohjaamoita ehdotettiin asennettavaksi myös vanhoihin linja-autoihin, mutta ehdotus kaatui kustannuskysymyksiin. Samoin vartijoiden käyttö myöhäisillä ajovuoroilla.

– Liikenneala on niin kilpailtua, että ylimääräisiin kustannuksiin ei ole varaa.

Matkalipuntarkastajat joutuvat myös usein uhkailun kohteeksi.

– Aikaisempina vuosina tarkastajiin on käyty kiinni, mutta nyt asiakas saattaa tönäistä tarkastajaa paetessaan, Voima arvioi.

Myös sosiaalihuollon tehtävissä toimivat, kuten lastensuojelu- ja vanhustenhuoltotyössä työskentelevät kohtaavat väkivallan uhkaa, samoin etuuskäsittelijät.

– Henkinen väkivalta on näissä tehtävissä tavallista, vaikka onneksi tilanteet harvoin kärjistyvät päällekarkauksiksi, Voima summaa.

Teksti UP/Tiina Tenkanen
Kuva Lehtikuva

**

Lisää aiheesta:

SuPerin selvitys: Yksityisellä sektorilla vähätellään väkivaltaa

Suomen Palomiesliitto SPAL: Ensihoidon työturvallisuus on huomioitava rikoslaissa

STTK selvitti: Väkivalta ja sen uhka työpaikoilla hälyttävän yleistä