Työeläkeuudistus tarvitsee onnistuakseen talouskasvua


Minna Helle, eläkeuudistus

Työeläkeuudistus on paljon vartijana. Työurat tulee saada pidemmiksi ja työeläkkeiden rahoitus kestäväksi. On huolehdittava myös siitä, että työeläkkeiden taso pysyy riittävänä. Akuuteimpana murheena on julkisen talouden kestävyysvaje, jota pidemmillä työurilla pitäisi osaltaan kuroa umpeen.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee pyöriäkseen lisää verotuloja. Työeläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena on kannustaa ihmisiä hankkimaan niitä lisää. Samalla oma työeläkekin paranee. Kun keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee asetettuun tavoitteeseen – 62,4 vuoteen viimeistään vuonna 2025 – saadaan kestävyysvajetta valtiovarainministeriön laskelmien mukaan pienennettyä runsaalla prosenttiyksiköllä.

Työmarkkinajärjestöt käyvät neuvotteluja työeläkeuudistuksesta nyt tiiviisti. Olemme sitoutuneet siihen, että työuria pidentävä ratkaisu syntyy syksyllä 2014. Näin viestitettiin myös maan hallitukselle maaliskuun kehysriihen alla. Työuratavoitteeseen on sitouduttu jo useita vuosia sitten ja syksyyn mennessä siihen on löydettävä uskottavat keinot. Aikataulussa pysytään kyllä, vaikka epäilijöitäkin riittää.

Eläkeneuvottelujen tavoitteet ovat selkeät, mutta maalia voi olla mahdoton saavuttaa, mikäli talouskasvuun ei päästä kiinni. Työeläkejärjestelmä ei elä omassa kuplassaan, vaan symbioosissa suomalaisten työmarkkinoiden kanssa. Työurat ja työeläke syntyvät työstä ja työeläkkeiden rahoitus on lopulta työllisyyden varassa, vaikka olemme varautuneet hyvin tulevaisuuteen työeläkemaksuja rahastoimalla.

Eläketurvakeskus on laskenut, että työeläkemaksujen riittävä maksutaso yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä on 25,6 prosenttia palkoista. Tällä maksutasolla TyEL:n menot voitaisiin rahoittaa periaatteessa pysyvästi. Viime syksyn työmarkkinaratkaisun yhteydessä sovittujen maksunkorotusten johdosta emme ole kaukana tästä tasosta. Se on hyvä uutinen.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä laskelman taustaoletukset: Työllisyysasteen oletetaan olevan 72 prosenttia vuodesta 2020 eteenpäin, kun se nyt on vain 67 prosenttia. Reaaliansioiden oletetaan nousevan pitkällä aikavälillä 1,6 prosenttia vuodessa. Työeläkejärjestelmä tarvitsee siis toimiakseen jatkuvaa talouskasvua. Ainakin pitkässä juoksussa, vaikka välillä menisikin heikommin.
Työeläkejärjestelmän sihti ulottuu yli viidenkymmenen vuoden päähän. Siksi meidän ei tarvitse työeläkkeiden rahoituksen takia menettää yöuniamme, vaikka palkansaajien ostovoima on tänäkin vuonna pakkasella ja työttömyys on vakava ongelma.

Työllisyyden kehityksellä ja työeläkeuudistuksella on joka tapauksessa kohtalonyhteys. Työeläkeuudistus voidaan neuvotella teknisesti vaikka kuinka täydelliseksi, mutta ilman uutta kasvua tavoitteisiin ei tulla pääsemään. On turha kuvitella, että uudet työpaikat syntyvät työeläkeuudistuksen keinoin, vaikka sillä onkin oma merkityksensä työurien pidentämiseen kannustamisessa. Talouskasvun edellytykset ja työvoiman kysyntä luodaan muilla keinoilla. Maan hallituksella riittää siinä vielä töitä.

On tärkeää, että työeläkeuudistuksen rinnalla syntyy näkymä valoisammasta tulevaisuudesta uusien työpaikkojen ja talouskasvun edellytysten suhteen. Kasvun puuttuminen on Suomen talouden suurin huoli. Ja samalla työeläkeuudistuksen onnistumisen suurin uhka.

Minna Helle
Edunvalvontajohtaja
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK