Suomi kauhoo ydinvoimassa vastavirtaan


Ydinvoima Suomessa

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Saksa päätti nopeasti, että se luopuu ydinvoimasta. Myös muualla lyötiin jarrut päälle. Puolan ydinvoimahanke pantiin jäihin. Espanja ja Italia päättivät, etteivät rakenna uusia voimaloita. Italian neljä vanhaa ydinvoimalaa eivät ole olleet käytössä vuosiin. Monet olivat tyytyväisiä, ettei seismisesti herkällä alueella tuoteta energiaa ydinvoimalla. Italia ostaa vastedeskin ison osan energiastaan Ranskasta. Sveitsissä ydinvoimalat saavat käydä loppuun.

Ranska kuuluu Suomen ohella niihin harvoihin maihin, joissa rakennetaan tai aiotaan rakentaa uusia voimaloita. Myös Slovakiassa ydinvoimala on rakenteilla. Lisäksi Venäjä rakentaa Euroopan puolelle yhteensä kolmea uutta voimalaa tai voimalan laajennusta.

– Euroopassa tilanne on kaksijakoinen. Toiset rakentavat uutta ydinvoimaa, toiset aikovat luopua siitä, VTT:n teknologiapäällikkö Timo Vanttola toteaa.

Fukushiman onnettomuus lisäsi entisestään varovaisuutta, joka syntyi Tshernobylin ydinonnettomuuden jälkeen. Saksan päätös tietää uusi haasteita energiantuotannolle, sillä uusiutuvan energian tuotantovaihtelut pitää pystyä tasaamaan. Samaan aikaan energiankäyttö Euroopassa kasvaa, ja uutta energiaa pitäisi tuottaa ilman uusia kasvihuonekaasupäästöjä.

Suomessa luotetaan ydinvoimaan

– Meillä on koko ajan 2 000 megawatin vaje sähköntuotannossa. Se korvataan pääosin tuonnilla Venäjältä. Säteilyturvakeskuksella ei ole valvontavaltaa rajantakaisiin voimaloihin. Siksi on parempi, että tämäkin energia tuotetaan Suomessa, johtava asiantuntija Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitosta perustelee.

Toisekseen Venäjä ja Ruotsi ovat osoittautuneet kovien pakkasten tullessa epäluotettaviksi energiakumppaneiksi. Ne rajoittivat vientiään Suomeen muutama vuosi sitten, kun paukkupakkaset iskivät koko Fennoskandiaan.

Ruotsissa saa korvata vanhaa

Vasta-aallokkoon uidaan myös naapurissamme Ruotsissa. Päätös ydinvoimaloiden sulkemisesta on pyörretty. Nykyisille voimalaitoksille saa rakentaa uusia reaktoreita vanhojen tilalle.

– Kun vanhat reaktorit saa korvata uusilla, kapasiteetti voi jopa moninkertaistua, Ohlström sanoo.

Hän huomauttaa, että Ruotsin ydinvoimaloiden kapasiteetti on kasvanut huomattavasti siitä, kun päätös voimaloiden sulkemisesta tehtiin 1980. Voimalat piti sulkea vuoteen 2010 mennessä.
Myös Suomessa voimaloiden kapasiteetti on kasvanut vuosien saatossa.

Ydinjäte energialähteeksi?

Yksi kiistanalainen kohta ydinvoiman hinnoittelussa on ydinjätteen loppusijoitus. Suomen ydinjätteet on sovittu haudattavaksi suomalaiseen kestävään maaperään.

Muutaman kymmenen vuoden kuluttua ydinjäte voikin muuttua energialähteeksi.

Neljännen sukupolven fissiovoimalat pystyvät hyödyntämään uraanin entistä tehokkaammin, jolloin ydinjätteen määrä pienenee oleellisesti. Lisäksi jätteen puoliintumisaika on nopeampi. Kymmenen tuhannen vuoden sijasta voidaan puhua tuhannesta vuodesta.

– Suuret ydinvoimamaat suunnittelevat neljännen sukupolven reaktoreiden rakentamista. Koeluontoisesti niitä on Ranskassa ja Venäjällä, Kiinassa rakennetaan sellaista, teknologiapäällikkö Timo Vanttola VTT:ltä kertoo.

– Suomessa seurataan tätä kehitystä, koska tehokkaammasta reaktorista tulisi vaihtoehto. Uraanin pääisotooppia jää nykyisissä reaktoreissa valtaosin käyttämättä. Se on merkittävä energianlähde, jota voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.

Ydinjätteen pitää olla palautettavissa loppusijoituspaikasta. Tähän Suomessa on varauduttu.

Fuusiovoimalaitosten perustamiseen menee Vanttolan arvion mukaan vähintään 30–40 vuotta. Ne tuottavat energian ohella ydinjätettä vain murto-osan verrattuna nykyisentyyppisiin voimaloihin.

Prototyyppiä fuusioreaktorista rakennetaan kansainvälisin voimin paraikaa Ranskaan. Suuritehoisessa ITER-koelaitoksessa reaktorissa aiotaan saada fuusiopalo aikaiseksi.

Teksti: Birgitta Suorsa/UP-uutispalvelu
Artikkeli on julkaistu STTK-lehdessä 4/2012

***

Onko Suomen energiapolitiikassa mitään järkeä?