Jyty: Kehyspäätökset leikkaavat rankasti ostovoimaa


Talouspolitiikka

Hallituksen kehysriihessä päätettiin julkisen talouden osalta laajoista eli noin 2,3 miljardin euron sopeutustoimista vuoden 2018 tasolla, joista ensi vuoden osuus on 1,3 miljardia. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen  mukaan tehtyjen päätösten vaikutukset kohdistuvat valitettavasti erityisesti pienituloisiin ja heidän ostovoimaansa.

Ostovoiman kehitys jää pahimmassa tapauksessa negatiiviseksi

Kun otetaan huomioon, että palkankorotukset ovat ensi vuonna hyvin maltillisia, ostovoima jää pahimmassa tapauksessa reilusti negatiiviseksi. Valitettavana Jytyn puheenjohtaja pitää lisäksi sitä, että ansiotuloverotuksen verotaulukkojen inflaatiotarkistuksia ei tehdä, joka johtaa niinikään verotuksen kiristymiseen. Näin siitäkin huolimatta, että pienituloisten perusvähennykseen tehdään korotus. Kiristykset työmatkavähennyksissä ja lapsilisäleikkaukset koettelevat lisäksi ennen muuta pieni- ja keskituloisia.

Kun otetaan huomioon, että palkankorotukset ovat ensi vuonna hyvin maltillisia, ostovoima jää pahimmassa tapauksessa reilusti negatiiviseksi.

Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset, mm. ammattikorkeakoulujen indeksikorotuksen puolittaminen, saa Jytyltä kritiikkiä. Se johtaa jo nyt ahdingossa olevat opinahjot entistä vaikeampaan talouskurimukseen.

”Ymmärrystä meiltä eivät saa myöskään ansiosidonnaisen työttömyysturvan 50 miljoonan euron leikkaukset. Ilman työtä olevat saavat kantaa muutenkin vaikeassa tilanteessaan aiempaa raskaampaa kuormaa julkisen talouden sopeutustoimissa”, Pihlajamäki korostaa.

Jytyn puheenjohtaja pitää myönteisenä, että arvonlisäveropuolella ei lähdetty korotuslinjalle. Se jos mikä olisi vaikuttanut ansiotuloverotuksen kiristyttyä kansalaisten kulutukseen ja sitä kautta lisännyt entisestään työttömyyttä. Myös pääomatuloverotuksen kiristäminen ja päätös laajentaa solidaarisuusveroa aiempaa kattavammin suurituloisiin oli oikeansuuntainen.

Hallituksen satsaukset 600 miljoonan euron suuruisen kasvupaketin kautta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, ovat Pihlajamäen mukaan tulevaisuuden kannalta oikeansuuntaisia.

Miten kuntien taloustilanne kehittyy tehtyjen päätösten seurauksena, jää nähtäväksi.  Jytyn mukaan myönteistä oli, että leikkauksia ei kehysriihessä kohdistettu kuntien valtionosuuksiin, kuten usein on tupannut käydä. Tästä näkökulmasta Jyty pitää kuitenkin välttämättömänä, että kuntien palvelutason turvaamiseksi  kuntaverojen vähennysten korotukset  kompensoidaan  kunnille kuten hallitusohjelmassa on päätetty.

”Toivon mukaan hallitus on ottanut viime vuosien kuntien menokehityksestä opikseen, eikä enää kasaa kuntien kontolle uusia tehtäviä. Niitä kun on lisätty tällä vuosituhannella lähes kahden miljardin euron edestä. Tästä näkökulmasta ei tarvitse ihmetellä, miksi kuntatalous on kuralla ja henkilöstöä irtisanotaan ja lomautetaan ja kansalaisten palvelut heikkenevät. Kesän budjettiriiheen jää paljon haastavia kysymyksiä”, Pihlajamäki huomauttaa.

* Jyty edustaa noin 65 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 %. Jyty on STTK:n jäsenliitto

***

STTK:laisen keskituloisen perheen ostovoiman muutos 2018-19

Palkansaajien ostovoiman kehitys vuosina 2016-2020