STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Pohjois-Suomen työllisyyden parantamiseen ripeitä toimia


Työllisyysaste

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vaatii ripeitä toimia Pohjois-Suomen työllisyyden parantamiseen. Taantuman pitkittyminen ja talouden rakennemuutos ovat nostaneet pitkäaikaistyöttömien määrää myös Pohjois-Suomessa.

Aktiivisempaa työllisyyden nujertamista

–          TEM:n tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on voimakkaassa kasvussa, mutta heidän osuutensa aktiivitoimista on pieni. Aiemmasta kokemuksesta tiedämme, että yli kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen on vaikea palata takaisin työmarkkinoille. Karkea arvio on, että noin puolet palaa takaisin työmarkkinoille, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa.

Karkean laskelman mukaan yhden pitkäaikaistyöttömän hinta yhteiskunnalle on noin 600 000 euroa.

STTK:n mielestä hallituksen tulisikin kehysriihessä panostaa työllisyyden vahvistamiseen. Nämä toimet edellyttävät rahallisia panostuksia, mutta ne maksavat itsensä takaisin parempana työllisyytenä. Karkean laskelman mukaan yhden pitkäaikaistyöttömän hinta yhteiskunnalle on noin 600 000 euroa.

–          Kun tavoitteena Suomessa on työurien pidentämisen kautta vahvistaa talouden kasvupotentiaalia, on mielestämme pidettävä huoli siitä, että osaavaa työvoimaa on tarjolla jatkossakin riittävästi. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on myös suuri inhimillinen ongelma joka vaikuttaa myös työttömän perheeseen, Palola korostaa.

Taantuman lisäksi Pohjois-Suomen työllisyyskehitystä uhkaa myös alueella merkittävän kaivosteollisuuden sakkaaminen. Toisaalta tilastot esimerkiksi Oulun seudun ICT-alan työllisyystilanteesta ovat varsin rohkaisevia.

–          Tulee muistaa, että samalla kun globalisaatio on ravistellut perinteistä teollisuutta, antaa se myös suuria mahdollisuuksia kunhan tuotteet ja jalostusarvo ovat kohdallaan. Globaalissa taloudessa Pohjois-Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi korkean jalostusarvon puunjalostus, matkailu ja elintarvikkeet. Palola painottaa.

Palkkatuki, nuorisotakuu ja oppisopimus laajemmin käyttöön

Pitkän ajan panostusten lisäksi nyt kaivataan kuitenkin myös ripeitä toimenpiteitä työttömyyden hillitsemiseksi.

–          Esimerkiksi palkkatuki, nuorisotakuu ja oppisopimus ovat todettu varsin toimiviksi malleiksi. Niiden käyttöä lisäämällä tai uusilla työllistämiskeinolla on nyt tarvetta. Muuten antautuminen kasvavan työttömyyden edessä nostaa taloudellisen ja inhimillisen hinnan liian korkeaksi, Palola muistuttaa.

***

Palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle tasolle toisi 44 000 työllistä