Kylässä Mikonkadulla Markku Lahtinen: Ammatillinen osaaminen korkeakoulutuksessa entistä tärkeämpää


Ammatillinen koulutus

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta ei mitenkään helppo ja yksinkertainen toteuttaa. Suomen osuus niin maailman väestöstä kuin koulutus- ja tutkimuspanostuksistakin on globaalissa mittakaavassa lähes olematon. Synkkyyteen ei silti ole syytä vajota. Meidän tulee vain entistä selkeämmin ja määrätietoisemmin valita ne huippututkimuksen ja kehittämisen kohteet, joilla kilpailemme kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämiskentässä. Näitä aihepiirejä ei voi olla kovin monta.

Ammatillisesti painottuneella korkeakoulutuksella Euroopassa ja Suomessa kasvava tarve

Ammatillisesti painottuneella korkeakoulutuksella (professional higher education) näyttää olevan sekä Euroopassa että myös Suomessa kasvava tarve (mm. EURASHE- projektin tutkimustulokset, eurooppalaisten korkeakoulujen vertailut).  Tämä perustuu ennen kaikkea yhteiskunnan voimakkaaseen muutokseen, jossa entisiä ammatteja poistuu ja uusia syntyy tilalle. Kokonaisuuden kannalta menestymisemme ratkaisee onnistuminen ammatillisen korkeakoulutuksen kehittämisessä. Suomessa tulisi ehdottomasti entisestään vahvistaa ammatillisten korkeakoulututkintojen määrää ja asemaa. Erityisesti osaamista monialaistavat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työelämän kehittämiseen kytkettyinä ovat mitä loistavin työkalu työelämän tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.

Nähdäkseni suomalaisten vahvuus ja mahdollisuus on erityisesti siinä, miten me osaamme soveltaa olemassa olevaa tietoa käytännön työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Siksi koulutuksessa korostuukin entistä enemmän toisaalta erilaisten taitojen ja konkreettisen tekemisen ja toisaalta luovan ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen merkitys. Juuri tähän tähtääviä pedagogisia opetusmetodeja ja oppimistapoja on kehitetty pari vuosikymmentä ammattikorkeakouluissa. Lisäksi kaikessa koulutuksessa, esiopetuksesta lähtien, yhtenä tärkeimpänä asiana pitää olla motivoituneen ja innostuneen ilmapiirin luominen.

Koulutuksen laatuun kiinnitettävä huomiota kaikilla koulutuksen tasoilla

Osaavimman kansakunnan edellytyksenä on, että koulutuksen laatuun kiinnitetään huomiota kaikilla koulutuksen tasoilla. Peruskoulun pitää jo valmentaa oppilaat tekemisen meininkiin ja haluun oppia ja olla hyvä jollakin osa-alueella. Toisen asteen koulutuksessa taitojen merkitys kasvaa jo erittäin selkeästi.  Ammatillisen toisen asteen koulutuksen vetovoimaa ja haluttavuutta tulisi kaikin tavoin lisätä, sillä vain sitä kautta voimme turvata suomalaisen hyvinvoinnin ja sen edellyttämän tuotantotoiminnan kehittymisen.

Yksi tutkinto ja sen mahdollistamat osaamiset eivät suinkaan riitä kaikkiin ihmisten elämänsä aikana tarvitsemien osaamisten omaksumiseen. Siksi hakujärjestelmiä kehitettäessä tulee muistaa, että täydellinen ammatin vaihtaminen tulee ihmisille tulevaisuudessakin mahdollistaa. Varmasti kaikille tämä ei ole järkevää eikä mahdollista ja siksi onkin tarpeen kehittää erikoistumiskoulutusten tyyppisiä ratkaisuja tiettyjen osaamisten hankkimiseksi. Ne olisivat itsenäisiä täydennyskoulutuksia, jotka voisi hyväksyttää osaksi mahdollista myöhempää tutkintoa. Kehitettävän järjestelmän ja rahoitusmallin tulee kuitenkin olla niin joustava, että se todella mahdollistaa ajankohtaisten hyvinkin nopeasti esiin tulevien osaamistarpeiden kouluttamisen. Koulutusten sisällöt tulisi olla korkeakoulujen omassa päätösvallassa, sillä rekisteröinnit ja hyväksynnät jäykistävät koulutukset siten, että ne eivät silloin enää vastaa työelämän kulloisiakin tarpeita.

Viisi-kuusi vuotta sitten nykyinen yliopisto- ja amk-laki päätettiin valmistella tilanteessa, jossa Suomen kestävyysvaje ei vielä ollut laajasti keskustelussa ja näin konkreettisesti nähtävissä.  Kun kestävyysvaje tuo merkittäviä kustannuspaineita korkeakouluille ja uhkaa tuoda vielä lisää mittavia leikkauksia korkeakoulusektorille, on aidosti pohdittava uusia korkeakoulutuksen toteutusmuotoja.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE julkaisi 5.3.2014 kannanoton, jossa korostetaan korkeakoululaitoksen kehittämistä kokonaisuutena. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että voidaan selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen järkevää työnjakoa niin tutkintojen tuottamisen kuin TKI-toiminnan ja tukipalvelujen järjestämisen kannalta.

Kannanotossa esitetään yhteisen korkeakoululainsäädännön luomista koskemaan koko suomalaista korkeakoululaitosta. Tavoitteena esityksessä on, että koulutus tukee parhaalla mahdollisella tavalla paitsi suomalaisten sivistystä myös hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Markku Lahtinen
TAMKin rehtori
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n puheenjohtaja

***

Ä

Lisää aiheesta: Onko ammatillista koulutusta paljon?