Suomalainen aikuiskoulutus kulkee alamäkeen


Suomalainen aikuiskoulutus

Aikuisten kouluttaminen on ollut tärkeä keino rakennemuutoksiin sopeutumisessa, mutta koulutukseen osallistuminen on vähentynyt Suomessa. STTK:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Petri Lempisen mielestä kehitys ei lupaa hyvää työurien pidentämiselle eikä työpaikkojen määrän kasvulle automaation mullistaessa palvelut ja teollisuuden.

– Työikäisten suomalaisten osaaminen on hyvää, keskimäärin jopa maailman huippua, mutta vaihtelu on suurta ja perustaidoiltaan heikkoja on yllättävän paljon. Ikäluokkien väliset erot ovat todella suuria, Lempinen toteaa.

Yli 40-vuotiaiden osaaminen on merkittävästi heikompaa kuin nuoremmilla ikäryhmillä. Ero näkyy niin luku- ja numerotaidoissa kuin tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa. Sekä luku- että numerotaidoissa heikosti osaavia on kumpiakin yli 10 prosenttia aikuisista. Voidaan arvioida, että jopa  300 000 ihmisellä on ongelmia perustaidoissaan, Lempinen toteaa.

– Tietotekniikan käytössä on ongelmia arviolta 650 000 suomalaisella. Heistä 70 prosenttia on yli 50-vuotiaita ja he ovat muuta työväestöä heikommin koulutettuja.

Aikuiskoulutuksessa junnataan samalla tasolla kuin 25 vuotta sitten 

Aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain puolet 18–64-vuotiaista suomalaisista. Koulutuspäivien määrä on kuitenkin vähentynyt vuoden 1990 tasolle. Suomalaisten osallistuminen koulutukseen on EU27 -maiden keskiarvon alapuolella ja jäljessä muita pohjoismaita sekä Iso-Britanniaa.

– Aikuiskoulutukseen huippuaika näyttää olevan takanapäin. Huippuvuotena aikuiskoulutukseen käytettiin keskimäärin 12,6 päivää osallistujaa kohden, mutta vuonna 2012 enää vain 8,9 päivää. Heikennys on dramaattinen, Lempinen toteaa.

– Yksi selitys löytyy työnantajien koulutustarjonnan muutoksesta. Varsinaisen koulutuksen sijasta työhön opastaminen, perehdytys ja seminaareihin osallistuminen ovat yleisimpiä osaamisen kehittämisen muotoja yrityksissä. Merkittävimmät syyt aikuiskoulutukseen osallistumiseen ovat yhä ammatillisia, mutta omaksi ilokseen opiskelevia aikuisiakin on yli 500 000. Heistä suurin osa on naisia.

Lähes 60 prosenttia yrityksistä hyödynsi tapahtumia ammattitaidon kasvattamisessa ja luku on ollut kasvussa. Tämä on suosittu keino erityisesti johdon ja toimihenkilöiden kouluttamisessa. Henkilöstökoulutus siirtyy yhä useammassa yrityksessä verkkoon ja hyödyntää tietotekniikan mahdollisuuksia.

Henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuspäivien määrän vähentyminen näkyy myös STTK:n jäsenliittojen jäsenillä. Vuoden 2002 5,7 koulutuspäivästä on 2012 jäljellä enää 4,1.

– Samaan aikaan työelämän tarve osaamisen kehittämiselle ja päivittämiselle on huutava. Lähes kolmasosa palkansaajista (31 prosenttia) kokee, että heidän koulutuksensa ei vastaa työn vaatimaa koulutusta. 14 prosentilla työntekijöistä oli mielestään liian alhainen koulutus työn vaatimuksiin nähden. Myönteistä on, että hyvät luku- ja numerotaidot vaikuttaisivat hyödyttävän työelämässä enemmän kuin muodollinen koulutus, Lempinen toteaa.

Aikuiskoulutus lukuina 2012:

  • 300 000 aikuista kärsii ongelmista perustaidoissa, kuten luku-, kirjoitus- ja numeraalisissa taidoissa.
  • 650 000 aikuisella on ongelmia tietotekniikan käytössä.
  • 50% 18–64-vuotiaista suomalaisista osallistuu aikuiskoulutukseen.
  • Koulutuspäiviä on vuodessa 8,9, eli saman verran kuin vuonna 1990.
  • Suomalaisten osallistuminen koulutukseen oli EU27 -maiden keskiarvon alapuolella ja jäljessä muita pohjoismaita sekä Iso-Britanniaa.
  • 500 000 suomalaista opiskelee omaksi ilokseen. Heistä enemmistö on naisia.
  • 60% yrityksistä hyödyntää ammattitaidon kasvattamisessa tapahtumia. Luku on kasvussa erityisesti johdon ja toimihenkilöiden koulutuksessa.
  • 51% STTK:laisista toimihenkilöistä osallistui ammatilliseen koulutukseen. He käyttivät keskimäärin 4,1 koulutuspäivää vuodessa. Vuonna 2002 samat luvut olivat 54% ja 5,7 päivää.
  • 31% palkansaajista kokee, että heidän koulutuksensa ei vastaa työn vaatimaa koulutusta
  • 14% prosentilla työntekijöistä oli mielestään liian alhainen koulutus työn vaatimuksiin nähden.
  • 17% ei voi työssään hyödyntää kaikkea osaamistaan.

Lähteet:
STTK:n Toimihenkilöbarometri 2013
Eurofond
OKM
Elinkeinoelämän keskusliitto
Tilastokeskus