Onko julkinen sektori kasvun este vai mahdollistaja?


Suomen julkisen sektorin koosta on käyty näkyvää keskustelua viimeisen parin kuukauden aikana; onko julkinen sektori kasvanut viime vuosina liian suureksi, mitkä tehtävät kuuluvat julkiselle sektorille ja kuinka sitä tulisi kehittää?

Julkiset menot Suomessa vuonna 2012 olivat yhteensä noin 109 miljardia euroa. Suurimmat menoerät olivat:

  • Sosiaaliturva 47,7 mrd e, josta suurimmat tehtäväalat
    Vanhuus 22,6 mrd e (+8,5)
    Sairaus ja toimintarajoitteisuus 9,2 mrd e
    Lapset ja perhe 6,6 mrd e
  • Terveydenhuolto 15,7 mrd
  • Yleinen julkishallinto 14,3 mrd
  • Koulutus 12,2 mrd e
  • Elinkeinoelämän edistäminen 9,3 mrd e

Julkisen sektorin koko on pidemmällä ajanjaksolla kasvanut Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa. Tämä on varsin tyypillinen kehitys vaurastuneissa länsimäissä joissa palvelujen osuus on muutenkin kasvanut voimakkaasti.
Julkisen sektorin osuus kasvaa myös laman aikana. Näin oli 90-luvulla ja myös nyt vuoden 2008 jälkeen. Tämä selittyy osaltaan bruttokansantuotteen kasvun hidastumisella, tai jopa supistumisella sekä joidenkin julkisten menojen, kuten työttömyysmenojen kasvulla.

Julkisen sektorin työntekijöiden osuus työvoimasta ei ole kasvanut pitkään aikaan, vaan se on ollut lähes samalla tasolla jo parikymmentä vuotta. Osaltaan tehtäväsiirtojen vuoksi valtion osuus on pudonnut ja kuntien kasvanut työntekijämäärissä.

julkisen sektorin työntekijämäärä

Onko Suomella sitten liian suuri julkinen sektori? Onko se kansainvälisesti suuri?

Vertailua vaikeuttaa julkisen sektorin tehtävien eroaminen maittain. Toisaalta julkisten menojen kasvun taustalla on taantuman vaikutus, ja taantuman syvyys vaihtelee maittain.

Suomalainen julkinen sektori on kuitenkin todettu tehokkaaksi useissa kansainvälisissä vertailuissa. Myös Pohjoismaista mallia pidetään yleisesti varsin tuloksekkaana, koska siinä yhdistyvät taloudellinen tehokkuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Tämä näkyy korkeana bruttokansantuotteena yhdistettynä pieniin tuloeroihin ja hyvään sosiaaliseen koheesioon tai sosiaaliseen pääomaan.

Hyvä hallinto, kansalaisten turvallisuus ja toimivat julkiset palvelut luovat vakautta ja luottamusta yhteiskunnan toimintaan. Kuitenkin toimiva julkinen sektori vaatii talouden kasvupohjan vahvistamista ja työllisyysasteen nostamista. Julkisia menojen kasvua tulee myös hillitä tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla sekä toimintatapoja uudistamalla. Näistä asioista ja julkisen sektorin sisällöstä ja laajuudesta on tärkeää käydä keskustelua.

Lue myös Jukka Ihanuksen esitys:  Julkinen sektori – kasvun este vai mahdollistaja?

Suomen julkisen talouden kokoa liioitellaan herkästi: oikea koko on lähempänä 20:tä prosenttia, ei 60:tä