STTK:n puheenjohtaja: Aikuiskoulutus irti tutkintokeskeisyydestä


Aikuiskoulutus

Tarve ammatin vaihtamiseen ja kouluttautumiseen työuran aikana lisääntyy koko ajan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on ennustanut, että peräti kolmannes nykyisistä ammateista katoaa automatisaation edetessä ja uusien ammattien syntyessä.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan tämä edellyttää koulutusjärjestelmän muutosta, jotta vanhan talouden ammattilaiset voivat työllistyä uusiin ammatteihin.

– Muutos on pysyvää ja normaali tila, ei poikkeus tai äkillinen rakennemuutos. Tämä on välttämätöntä huomioida, kun mietitään tulevaisuuden koulutusmalleja ja opetuksen järjestämistä.

Tänään Kittilässä järjestetyssä STTK:n ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen yhteisessä työmarkkinaseminaarissa Palola korosti, että osaamisen kehittyminen ei rajoitu vain tutkintoon johtavaan muodolliseen koulutukseen. Ammattitaito kehittyy koko työuran ajan työpaikoilla ja koulutuksessa.

Aikuiskoulutus on hyvin tutkintokeskeistä

– Koulutusjärjestelmä tukee parhaiten työelämää, jos se tarjoaa entistä enemmän lyhytkestoista täydennyskoulutusta tutkinnon jo suorittaneille. Nykyisin esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja myös yliopistojen aikuiskoulutus on hyvin tutkintokeskeistä. Perustutkinnot mistä tahansa oppilaitoksesta ovat kuitenkin vain pääsylippuja työelämään.

Koulutusjärjestelmä tukee parhaiten työelämää, jos se tarjoaa entistä enemmän lyhytkestoista täydennyskoulutusta tutkinnon jo suorittaneille.

STTK:n mielestä oppilaitoksia sekä niiden rahoitus- ja tutkintojärjestelmiä trimmattaessa tarvitaan mieluummin laadullinen kuin rakenteisiin keskittyvä loikka. Kaiken ammattitaitoa kehittävän koulutuksen on jatkossa vastattava yksiöiden erilaisiin tarpeisiin.

Kyse on oppimisen uudesta kulttuurista

– Kyse on oppimisen uudesta kulttuurista. Se perustuu vuorovaikutukseen, yksilöiden omiin valintoihin, oppilaitosten ulkopuolella tapahtuvaan opitun tunnustamiseen ja oppimiseen erilaisissa ympäristöissä. Opiskelijoiden ohjaamisen on limityttävä tähän kokonaisuuteen eikä se saa jäädä irralliseksi toiminnaksi.

Palola on huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tehdyistä säästöistä. Samanaikaisesti uudet rahoitusjärjestelmät palkitsevat ammattikorkeakouluja opintojen etenemisestä ja valmistuvien työllistymisestä.

– On katsottava leikkausten yli. Tämä merkitsee, että myös oppilaitosten on muututtava ketterämmiksi ja asioita on tehtävä fiksusti, jotta esimerkiksi opintojen keskeyttämiset tai viivästymiset eivät vie niiltä rahoitusta. Suomalainen koulutusjärjestelmä on tilanteessa, missä vähemmällä on tehtävä enemmän. Esimerkiksi jo koulutettujen aikuisten ohjaaminen tutkintokoulutuksen sijaan täydennyskoulutukseen olisi niukkojen voimavarojen järkevää käyttöä.

Parhaillaan opetusministeriö valmistelee uutta ammattikorkeakoululakia, johon liittyvät esitykset annetaan piakkoin. Myös STTK on mukana lakivalmistelun ohjausryhmässä.

Lisätietoja: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

***

Aikuiskoulutus tarvitsee kokonaisuudistuksen

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan