Ralf Sund: Hei, meitä kusetetaan?


Talouspolitiikka

Paljonko pitäisi valtiotaloudessa vielä säästää? Tarjouksien haarukka on toistaiseksi: 1 – 3 miljardia eroa. Sen verran on tarkoitus tasapainottaa valtion taloutta vuonna 2015. Valtion menot ovat n. 53 mrd. euroa, joten miljardi on noin 2 % valtion menoista ja 3 miljardia on 6 %.

Hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia tavoitteita, joista yksi sanoo, että hallituskauden aikana valtion velkasuhde kääntyy laskuun. Ja toinen, että valtiontalouden alijäämän tulisi olla 1 % BKT:stä. Hallitusohjelmassa on paljon myös muita tavoitteita, kuten työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin ja työttömyyden laskeminen 5 %:iin. Kahdesta viimeisestä ei käydä hallituksen sisällä keskustelua miksi tavoitteet jäävät saavuttamatta. Kahdesta ensi mainitusta tavoitteesta kiivaillaan niin, että hallitussopu rakoilee.

Hallituksen sanailua on meidän äänestäjien lupa kaiketi lukea niin, että osa tavoitteista on tärkeitä ja osa yhdentekeviä. Varmaankin sanotaan, että työllisyyttä koskevat tavoitteet jäävät pisteeksi horisonttiin, koska talouskasvu on ennakoitua laimeampaa. Täsmälleen samasta syystä on velkatavoitteen saavuttaminen niin vaikeata.

Sama peruste kelpaa yhtäällä tavoitteen unohtamiseen, mutta toisaalla ei. Hei, ei kait meitä kuseteta?

Velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttäisi, että menoja vähennettäisiin ja tuloja lisättäisiin valtiontaloudessa 3 miljardia vuonna 2015. Asiasta päätetään maaliskuun kehysriihessä.

Kolmen miljardin sopeutus olisi talouspoliittisesti tyhmää, koska se vaikeuttaisi orastavan talouskasvun kukkimista.

Kolmen miljardin sopeutus olisi talouspoliittisesti tyhmää, koska se vaikeuttaisi orastavan talouskasvun kukkimista. Jutta Urpilainen on asiassa oikeassa, vaikka ekonomistien talousseminaariin liittynyt koreografia oli luokaton. Kokoomuslaiset ovat oikeassa siinä, että sopimukset on tarkoitettu yleensä pidettäväksi. Tosin vastakysymys kuuluu: miksi vain osaan hallitussopimusta liittyy tämä sopimusmoraalin ankara vaade.

Toinen kiivailun kohde on sopeutustoimien suhde säästöjen ja veronkorotusten kesken. Hallitus on sopinut noudattavansa 50-50 –periaatetta. Miljardi säästöjä vastaa miljardi veronkorotuksia. Kokoomuksessa on haluja – koomista asiassa on, että hekin vetoavat ekonomistikuntaan – painottaa enemmän säästöjä.

Tästä kaikesta syntynee surullinen kompromissi. Sopeutustaso jää n. 1,5 miljardiin (piste hallituksen vasemmistolle), mutta säästöjen osuutta sopeutustoimissa nostetaan n. 2/3-osaan (piste hallituksen oikealle laidalle). Maassa rauha, ihmisillä hyvä tahto.