Jyty: Sote-uudistus uhkaa eriarvoistaa henkilöstöä


Sote-uudistus

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ihmettelee sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eriarvoistavaa kohtelua sote-uudistuksen lainvalmistelun linjauksissa. Kuntarakennelaista poiketen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ei ole tulossa palvelussuhdeturvaa toisin kuin kuntahenkilöstöllä on tällä hetkellä kuntaliitostilanteissa.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii, että Paras-hankkeeseen kuulunut kuntajakolain mukainen palvelussuhdeturva on sisällytettävä yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä myös valmisteilla olevaan sote-lakiin, jonka luonnoksesta se nyt puuttuu.

Lakiluonnoksen toteutuminen kaavaillussa muodossa eriarvoistaisi käytännössä samaa työtä tekevän henkilöstön sen mukaan, ovatko he kuntaliitoskunnan palkkalistoilla, suunnitellun sote-vastuukunnan työntekijöitä tai sitten kuntayhtymän palveluksessa, Pihlajamäki huomauttaa.

Jytyn puheenjohtaja muistuttaa, että hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan, että kuntaliitoksissa henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta pidetään kiinni.

”Jos nyt lakiluonnokseen tehdyt linjaukset toteutuvat, sote-vastuukuntien kontolle olisi siirtymässä koko sote-alueen henkilöstö. Emme voi hyväksyä siinä tilanteessa sellaista vaihtoehtoa, että perus- ja hyvinvointipalveluja tuottava henkilöstö jaotellaan kahden kerroksen väkeen.”

Kuntien ja kuntayhtymien maine työnantajana on lomautus- ja irtisanomispäätösten seurauksena murentunut

Jytyn puheenjohtaja huomauttaa, että kuntien ja kuntayhtymien maine hyvänä työnantajana on viime aikojen lomautus- ja irtisanomispäätösten seurauksena murentunut dramaattisesti kansalaisten ja erityisesti työelämään tulevien nuorten silmissä.

Pihlajamäen mukaan sote-uudistuksen sekava tilanne ja henkilöstöä eriarvoistava kohtelu ei edesauta kuntapalvelujen uudistamista vaan pikemminkin heikentää perus- ja hyvinvointipalveluja tuottavan henkilöstön muutosvalmiutta.

”On lisäksi hyvä pitää mielessä, että kunnat joutuvat tulevina vuosina yhä ankarammin kilpailemaan yksityissektorin kanssa osaavasta työvoimasta. Kisaa käydään jo pelkästään siksi, että mm. eläkepoistuma on suurimmillaan seuraavan neljän vuoden aikana, jolloin eläkkeelle siirrytään kuntasektorilta 16 000 ihmisen vuosivauhdilla.”

”Tämä kehitys on syytä ottaa vakavasti kun kunnissa mietitään säästötoimenpiteitä. Tässä tilanteessa perus- ja hyvinvointipalveluja tuottavan henkilöstön työsuhdeturvan ja -ehtojen heikentäminen, irtisanomiset ja lomautukset eivät saa kuulua kuntien säästövalikoimaan.”

Pihlajamäki pitää ikävänä julkisuudessa viljeltyjä puheita siitä, että kuntasektorin hallinto on paisunut kuin pullataikina ja siksi leikkauksia on kohdistettava nimenomaan sinne.

Todellisuus on kuitenkin Pihlajamäen mukaan aivan toista. Esimerkiksi vuonna 2012 sosiaali- ja terveystoimi lohkaisi kuntien 38 miljardin käyttötalouskustannuksista 55,3 %, opetus- ja kulttuuritoimi 21,4 % ja yleishallinto vain noin 4 %.

”Vaikka meneillään olevan kunta- ja sote-uudistuksen eräs tavoite on säästää kuntien menoista, säästömahdollisuudet hallinnonsektorilla ovat todella minimaaliset”, Pihlajamäki huomauttaa.

***

STTK: Epävarmuus henkilöstön asemasta hämmentää sote-lakien etenemistä