SuPer: Lähihoitajan ammatti kiinnostaa yhä useammin miehiä


Ammatillinen koulutus

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer haluaa muistuttaa Kansallisena lähihoitajapäivänä lähihoitajan työn yhteiskunnallisesta merkityksestä. Lähihoitajat ovat merkittävä ammattiryhmä kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vanhustenhoidossa lähi- ja perushoitajat ovat suurin ammattiryhmä.

Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa vuonna 1993 ja vuosittain lähihoitajia valmistuu noin 8 000. Kaikkiaan lähihoitajatutkinnon suorittaneita oli vuoden 2012 loppuun mennessä noin 100 000. Lähihoitajista 91 prosenttia on naisia. Miesten osuus on kasvussa.

Lähihoitajia työskentelee kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lähihoitajia työskentelee muun muassa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa (30 %), terveyskeskuksissa (15%), päiväkodeissa (15%), kotipalvelussa (15%), sairaaloissa (10%) ja kouluissa (n. 9% ). Lähihoitajista 70 prosenttia työskentelee kuntien palveluksessa. Yksityisen työnantajan tai kolmannen sektorin palveluksessa on noin 30 prosenttia lähihoitajista. Lähihoitajia työskentelee myös yksityisinä ammatinharjoittajina sekä yrittäjinä. Lähihoitajista 65 prosenttia työskentelee sosiaalihuollossa ja 35 prosenttia terveydenhuollossa.

Lähihoitajakoulutus on laaduka

Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa tai suorittamalla näyttötutkinnon. Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa.

Koulutusohjelmia/osaamisaloja on kymmenen: asiakaspalvelu- ja tietohallinnan, ensihoidon, jalkojenhoidon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön sekä vanhustyön koulutusohjelmat/osaamisalat. Koulutusohjelmasta/osaamisalasta riippumatta lähihoitajatutkinnon suorittanut voi hakea kaikkia lähihoitajan töitä.

– Tämä on erittäin tärkeä asia sekä työntekijälle että työnantajalle. Työntekijä voi siirtyä joustavasti esimerkiksi päivähoidosta vanhustenhoitoon näin halutessaan. Työnantajalle tämä tuo mahdollisuuksia lähihoitajan osaamisen laaja-alaiselle hyödyntämiselle. Näin osaaminen on tehokkaammin työmarkkinoiden käytössä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

Lähihoitaja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Vain sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitajatutkinto) suorittaneella on oikeus käyttää lähihoitajanimikettä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan riittävästi koulutettuja lähi- ja perushoitajia SuPerin keskeisiä tavoitteita ovat lähihoitajien ja vastaavan koulutuksen saaneiden palkkauksen parantaminen sekä riittävä koulutetun hoitohenkilökunnan mitoitus.

SuPer korostaa toteutuneen, todellisen henkilömitoituksen merkitystä

SuPer korostaa toteutuneen, todellisen mitoituksen merkitystä. Lisäksi työpaikoilla on oltava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, jota kouluttamaton työvoima ei saa korvata. Tämä on edellytys hyvälle hoidolle sekä potilas- ja työturvallisuudelle.

SuPerin keskeinen tavoite on myös ammatillisen osaaminen tunnistaminen ja laaja-alainen hyödyntäminen. Kansallista lähihoitajapäivää on vietetty SuPerin aloitteesta vuodesta 2009. Lisätietoa lähihoitajakoulutuksesta ja lähihoitajan työstä www.superliitto.fi tai www.lahihoitajakoulutus.fi. SuPeriin kuuluu yli 84 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085 SuPerin tiedotuspäällikkö Sari Tirronen, 050 385 8043