STTK:n edustajiston puheenjohtaja Malinen: Suomen omistajaohjaus toimii huonosti


STTK:n uuden edustajiston puheenjohtaja Jorma Malinen vaatii Suomeen kolmikannassa tehtävää teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa.
– Silloin, kun näitä ohjelmia aletaan Suomessa tehdä, STTK:lla pitää olla vahva näkemys ja rooli siinä pöydässä, missä asioista sovitaan.

Jorma Malinen johtaa myös STTK:n suurimman teollisuusliiton Ammattiliitto Pron edustajistoa. Malisen mukaan Suomessa ei tällä hetkellä ole teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa, jolla selkeästi sitoutettaisiin kaikki tarvittavat toimijat yhteen.
– Tarvitaan ohjelma, jonka laativat valtiovalta ja työnantaja- sekä työntekijäjärjestöt yhdessä. Ohjelmaan pitää liittyä keskeisesti myös se, mitä enemmistöomistajan omistajaohjaukselta Suomessa halutaan.

STX-Finlandin Turun telakalla suunnittelijana työskentelevä Malinen on istunut STX-yhtiön hallituksessa vuodesta 2000 alkaen. Hän on pitkäaikaisin hallituksen jäsen yhtiössä.
– Nyt meillä on kolmas omistaja tänä aikana. En ole tavannut yhtään omistajaa, joka ei olisi käyttänyt enemmistöomistajan oikeuksia. Malisen mielestä Suomen pitäisi toimia valtio-omistajana samalla tavalla ja käyttää oikeuksiaan.

Omistaja päättää investoinneista

Valtio on enemmistöomistajana 36 merkittävässä suomalaisessa yhtiössä. Malisen mukaan niissä omistajaohjaus ei toimi.
– Se on täysin hukassa. Omistajaohjaukseen ja omistajan päätäntävaltaan kuuluu yhtiössä muun muassa se, että vaikutetaan investointeihin. Kun omistaja ei halua investoida osaa liikevoitosta Suomeen, lopputulos on nähtävissä.
– Esimerkiksi Metso-konserni on vienyt Suomesta ulos suurin piirtein kaiken mahdollisen, vaikka valtio on sen suurin yksittäinen omistaja.

Valtio voisi ostaa STX:n osakkeet

Maliselle työtä tarjoavaa STX-konsernia hallitsee Korean valtion investointipankki KDP, joka on ilmoittanut, että kaikki Korean ulkopuoliset telakat ovat myynnissä. Suomessa laivoja rakentavan STX-Finlandin asemasta on käyty neuvotteluja Korean ja Suomen valtioiden välillä.
– Tietojeni mukaan teollisuusministeri Jan Vapaavuori on käynyt tiiviitä neuvotteluja korealaisten kanssa ja keskustellut myös omistusjärjestelyistä.

Malisen mielestä Suomen valtio voisi ostaa STX-Finlandin osakkeet.
– Se olisi varteenotettava vaihtoehto, jos Suomessa halutaan ylläpitää meriteollisuutta ja sen arktista strategiaa.

Malinen ei toivo valtiosta telakalle pysyvää, pitkäaikaista omistajaa. Hänen mielestään jatkossa pääomistajaksi tarvittaisiin joku teollinen toimija. Laivanrakennuksen strateginen merkitys on Suomelle Malisen mielestä pitkällä tähtäimellä jo niin suuri, että meille tarvittaisiin samanlainen omistusjärjestely kuin Ranskassa. Siellä valtio omistaa STX:n telakasta kolmanneksen.
– Kytkös toimii Ranskan telakan rahoitusjärjestelyissä hyvin. Siellä ei voi syntyä esimerkiksi samanlaisia teollisuuspoliittisia munauksia kuin Suomessa, kun loistoristeilijä Oasis-3:n kauppa menetettiin Ranskaan.

Suomessa poliitikot ovat Malisen mukaan pesseet kasvonsa Ranskaan menetetyn Oasis-kaupan takia. – Julkisuuteen on kerrottu, että suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus saada Ranskan telakan kanssa kauppaa sadalla miljoonalla eurolla. Malinen muistelee, että kun aikaisemmat Oasis -laivat tehtiin Suomessa, yhden kaupan arvo oli yli viisinkertainen siihen, mitä Ranskasta nyt voidaan saada. – Totta kai sata miljoonaakin on parempi kuin ei yhtään miljoonaa, Malinen naurahtaa.

Suomessa laivat rakennetaan yritysryppäissä

Missään muualla maailmassa ei ole meriteollisuudessa yhtä tehokkaaksi rakennettua yritysrypästä kuin Suomessa

Suomalainen laivanrakennus on Malisen mukaan edelleen kilpailukykyistä.
– Ylikapasiteetti on purettu esimerkiksi niin, että Rauman telakka lopettaa nykymuodossaan. Malinen pitää suomalaisen laivanrakennuksen etuna verkostomaista toimintatapaa. Esimerkiksi ison risteily- tai matkustaja-aluksen rakentamisessa telakkayhtiön oman työn osuus on noin 25 prosenttia. Loppu tulee verkoston muilta yrityksiltä.

Missään muualla maailmassa ei Malisen mukaan ole meriteollisuudessa yhtä tehokkaaksi rakennettua yritysrypästä kuin Suomessa.
– Kaukoitää sanotaan meidän pahimmaksi kilpailijaksi, mutta esimerkiksi Koreassa ja Japanissa otetaan vasta ensimmäisiä askeleita tällaisen klusterin rakentamisessa. Turussa tehdään parhaillaan risteilyalusta TUI Cruisesille. Rakentamisen eri vaiheissa materiaaleja toimittajaa ja työhön osallistuu yli 600 klusteriyritystä. Kaikki klusterin yritykset eivät kuitenkaan ole suomalaisia.
– Osa yrityksistä, joiden kanssa STX tekee kauppaa, ketjuttavat työtä ja kauppaa Baltian maiden yrityksille. Pääsääntöisesti kauppaa käydään kuitenkin Suomen sisällä.

Mika Peltonen, UP-uutispalvelu

***

Pron Malinen: Laivanrakennuksen erityisosaaminen Suomessa on uhattuna