Eläkeuudistus nuorten näkökulmasta

Työeläkejärjestelmä

Suomen eläkejärjestelmää ollaan uudistamassa. Valmistelu on juuri käynnistynyt ja on ensi kevään aikana vilkkaimmillaan. Päätöksien jälkeen uusi, toivottavasti parempi eläkejärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2017. On hyvä kysyä, että mikä on nuorten rooli tässä kokonaisuudessa?

Usein ajatellaan, ettei eläkejärjestelmän uudistaminen koske kuin eläkeläisiä tai lähellä eläkeikää olevia ja nuorten tulisi pysyä loitolla. Tämä ajatus on mielestäni varsin väärä. Itse kysyisin ainakin seuraavat kysymykset ja miettisin asiaa sitten uudestaan:

  • Ketkä maksavat nyt eläkkeitä?
  • Ketkä maksavat tulevaisuudessa eläkkeitä?
  • Keiden tulee myös saada tulevaisuudessa eläkkeitä?

Kyllä, jokainen maksaa eläkemaksuja työuransa ajan ja nauttii sitten sen ansiosta eläkettä vanhoilla päivillään. Täytyy kuitenkin muistaa, että nyt maksettavat eläkkeet menevät kuitenkin pääosin nykyisten eläkemaksuja maksavien työntekijöiden maksuista. Ja entä jos aiemmin maksetut summat ovat liian pieniä kattamaan entisestään suurenevia eläkekuluja? Eläkkeensaajien määrä kasvaa ja elinajanodotteet pitenevät, eli tarvitsemme entistä enemmän varoja huolehtiaksemme eläkkeidenmaksukyvystä. Vaarana on, että nuoret ovat maksajia nyt ja tulevaisuudessa sekä nauttivat pahimmassa tapauksessa vielä huonompaa eläkettä vanhoilla päivillään.

On totta, että meillä on eläkerahastoissa noin 150 miljardia euroa rahaa ja nämä rahat ovat varattu nimenomaan eläkejärjestelmän turvaamiseen. Pidemmällä tähtäimellä on kuitenkin kestämätöntä ajatella, että rahastoja syötäisiin nykyisten eläkkeiden maksamista varten. Järjestelmä on saatava sopivaan tasapainoon.

Eläkejärjestelmän uudistuksessa on huomioitava järjestelmän kestävyys pitkällä tähtäimellä

Tällä hetkellähän olemme tilanteessa, missä vuosittain maksetut eläkemaksut eivät riitä kattamaan ulosmaksettavia eläkkeitä. Syömme siis nyt rahastojemme korkoja, onneksi emme sentään itse rahastoja. Eläkejärjestelmän uudistuksessa on siis huomioitava erityisestä järjestelmän kestävyys pitkällä tähtäimellä. Rahastot ovat toki luotu turvaksi tilanteisiin, jossa vuosittaiset eläkemaksut eivät riitä ulosmaksettaviin eläkkeisiin, mutta niitä ei voi jatkuvasti käyttää täydentämään puuttuvaa rahamäärää. Vuosittaisten eläkemaksujen tulisi pääsääntöisesti riittää kattamaan ulosmaksettavat eläkkeet ja rahastojen tulisi toimiva ns. varmuuspuskurina. Tärkeintä pitkällä tähtäimellä nuorten näkökulmasta on, että myös he voivat luottaa heille annettuun eläkelupaukseen.

Nuorten näkökulmasta eläkejärjestelmän uudistamisessa on muutamia tärkeitä seikkoja. Eläkeikää tulee nostaa, jotta julkisen talouden kestävyys ja verotulojen riittävä kertyminen turvataan. Eläkeiän nostamiselle on tietenkin myös toteutustavasta riippuen vaikutuksia eläkejärjestelmän kestävyyteen. Ihmisten elinajanodote nousee, mutta eläkeikä ei muutu samassa suhteessa.

Myös eläkemaksuja olisi syytä korotta

Ihmiset ovat siis pidempään eläkkeellä ja tarvitsemme enemmän varoja eläkkeiden maksamiseen sekä tietenkin hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseen. Tästä syystä myös eläkemaksuja olisi syytä korottaa jo nyt, eikä liian myöhään. Vaihtoehtona olisi eläke-etuuksien leikkaaminen, mutta sitä ei voi heti pitää kannattavana. Eläkeuudistuksen yhteydessä on myös parannettava joustavia siirtymiä eläkkeen ja työelämän välillä. On mielekästä, että työkykyiset ja ihmiset, jotka haluavat tehdä töitä, voivat niitä tehdä, vaikka eläkkeelle olisi jo päästykin. Sama pätee myös osatyökykyisiin ja heidän mahdollisuuksiinsa siirtyä takaisin työelämään. Olisi myös mielekästä, että eläke kertyisi koko työuran ajalta, eli myös nuorena tehty työ huomioitaisiin eläkekarttumissa.

Kokonaisuudessa on siis kysymys yksinkertaisesti sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja sen turvaamisesta. Nyt ja tulevaisuudessa! Ei voi olla niin, että toiset sukupolvet maksavat toisten eläke-edut, mutta eivät itse saa enää samoja etuja. Tasapaino on saatava pysymään ja jokaisen sukupolven on kannettava vastuunsa samalla tavalla. Eli kyllä, nuorilla on erittäin iso osa eläkejärjestelmän uudistuksessa ja siksi nuoret pitää ottaa mukaan valmisteluun alusta alkaen!

Mikko Valtonen on STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja vuoden 2014 ajan.

***

Lisää aiheesta:

Eläkeratkaisu turvaa nuorten eläkkeet

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue