Varsovan ilmastoneuvottelut – Onko pannussa painetta


Ilmastonmuutos ja työelämä

Ja viheltääkö pilli. Työehtosopimusneuvotteluita luonnehditaan osuvalla vertauksella. Sopimus syntyy eli pilli viheltää, kun pannussa on tarpeeksi painetta. Paine syntyy yleensä silloin kun sopimukseton tila on alkamassa.

Varsovan ilmastoneuvotteluissa on vaikea saada pannuun painetta, koska maapallon vakavaan vaurioitumiseen on vielä matkaa. Kyllähän myöhemmin sopimuksia syntyy, mutta se voi silloin olla myöhäistä. Ainakin se on paljon kalliimpaa kuin nyt.

Rahoitusneuvottelut ovat jumiutuneet. Teollisuusmaista kerätään sitovia ilmoituksia 100 miljardin ilmastorahaston rahoittamiseksi vuosittain vuodesta 2020 eteenpäin. Se on edellytys, että kehitysmaat kantaisivat oman kortensa kekoon. Puuttuu luottamusta ja kriisitietoisuutta.

Summa, 100 miljardia dollaria, kuulostaa suurelta, mutta se on selvästi alle 10 % teollisuusmaiden vuosittaisesta kasvusta. Oman yltäkylläisyytemme kasvattamiseen jäisi kuitenkin 90 %. Ja mikä tärkeintä: kehitysmaiden rahoittaminen 100 miljardilla synnyttäisi aika paljon työpaikkoja teollisuusmaihin.

Ilmastonmuutoksen Just transition puhuttaa

Toivokaamme lastenlastemme vuoksi, että perjantain deadline synnyttäisi riittävästi painetta pönttöön ja pilli viheltäisi. Se olisi musiikkia korville.

Ay-liikkeen omasta teemasta eli ilmastomuutosturvasta (just transition) puhutaan aiempaa enemmän. Menisiköhän tämäkin itsestäänselvyys vihdoin perille.

Tänään törmäsin kokousaikataulu käytävällä maapallon pomoon, YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moniin. Keskustelukontaktia ei syntynyt, koska minut ja pääsihteerin erotti sopulien lihamuuri.

Tänään puhuu Suomen ympäristöministeri Ville Niinistö pääsalissa. Ministeri on hyvin kärryillä käsittelivät olevista asioista. Voimme olla ylpeitä edustajastamme.

Epämääräisten tietojen nojalla vain Norjan ja Suomen valtuuskunnassa on mukana ay-liikkeen edustaja. Kyllä suomalaiset (ja norjalaiset) on fiksuja.

***

STTK: EU:n ja Suomen otettava johtava rooli ilmastopolitiikassa