Pron tutkimus: Tuottavuuden kasvattamisen pullonkaulana heikko johtaminen


Työelämän kehittäminen

Yritysten ja toimialojen välillä suuria eroja työhyvinvointiin vaikuttavilla eri osa-alueilla.

Työpaikoilla ja yrityksissä on valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia työn tuottavuuden parantamiseksi. Tuottavuuden pullonkauloina näyttäytyvät erityisesti johtamisen heikko taso ja toimimattomat organisaatiot. Yritys- ja alakohtaiset erot ovat selkeitä.

Ajallisesti työelämän kokonaistyytyväisyys on hieman kohentunut vuosien 2008–2010 taantuma-ajanjaksosta, mutta keskiverto toimihenkilö on edelleen vain noin 67 prosenttisen tyytyväinen (max. 100 %) työelämäänsä. 25 prosenttia toimihenkilöistä kokee työelämänsä hyväksi tai erittäin hyväksi. 10 prosentin työelämä on heikolla tai erittäin heikolla tasolla.

Tiedot selviävät Ammattiliitto Pron työhyvinvointiin ja tuottavuuteen keskittyvästä työmarkkinatutkimuksesta. Tutkimus perustuu huhti–toukokuussa 2013 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi noin 10 000 yksityisellä sektorilla työskentelevää toimihenkilöä.

Lähes puolet vastaajista ei usko vaikutusmahdollisuuksiinsa

Tutkimuksen mukaan johdon ymmärrystä työn vaatimuksia kohtaan epäillään laajalti, sillä 43 prosenttia ei katso johtamisen perustuvan hyvää tietoon ja harkintaan. Johtamista ennakoivana pitää 17 prosenttia vastaajista.

Organisaatioiden mittarit ja keinot työsuorituksen arviointiin koetaan heikoksi. Vain 18 prosentin mukaan työtehtävien palkka-arvoja kyetään perustelemaan hyvin. Palkkaansa tyytyväisiä on 26 prosenttia.

Lisäksi 45 prosenttia ei koe itsellään olevan mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Pienissä yrityksissä vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja organisaation kehittämiseen koetaan muita suuremmiksi.

Yksiselitteisesti parasta työpaikkaa ei ole olemassa

Yritysten ja toimialojen välillä on varsin suuria eroja työhyvinvointiin vaikuttavilla eri osa-alueilla. Esimerkiksi finanssialalla palkkataso on alhainen, työt ovat enemmän rutiiniluonteisia ja niihin on vähemmän vaikutusmahdollisuuksia. Kiinteistöpalvelualalla on runsaasti harmaata ylityötä ja työn määrän hallintaongelmia. Vuokratyöfirmat pärjäävät kauttaaltaan heikosti.

Vain muutamissa suuremmista yrityksistä kaikki mitatut työolo- ja hyvinvointitekijät ovat samanaikaisesti muita paremmalla tasolla (Saarioinen, Atria, Borealis Polymers, Sandvik Mining).

Pron mukaan yksiselitteisesti parasta työpaikkaa ei voi kuitenkaan nimetä. Yrityksen vetovoima riippuu siitä, mitä asioita painotetaan: onko tärkeintä palkkataso, kehittävä ja rikas työnkuva vai hyvin toimivat työn tekoon, sen hallintaan ja työhyvinvointiin liittyvät järjestelmät.

Pron työmarkkinatutkimus – työelämän kehittämisen tehokas työväline

Ammattiliitto Pro on tehnyt vuodesta 2008 jäsenistöstään vuosittaisia työmarkkinatutkimuksia (TMT). Tutkimus kartoittaa mm. työn eri ulottuvuuksiin (sisäiset, sosiaaliset, fyysiset ja psykologiset tekijät); työn tuotoksiin (asema, palkkaus, edut); organisaatioiden johtamiseen, järjestelmiin ja toimintakulttuuriin; sekä työn ja vapaa-ajan suhteeseen liittyviä kysymyksiä.

Pro edustaa noin 130 000 esimiehenä, asiantuntijana ja toimihenkilönä työskentelevää jäsentä teollisuudessa, palveluissa, finanssialalla sekä ict- ja viestintäaloilla. Se kehittää edunvalvontaansa tukeutuen vahvasti tutkimusten pohjalta saatuun tietoon jäsentensä työoloista, hyvinvoinnista ja tarpeista.

***

STTK: Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työpaikan kehittämiseen vähäiset

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan