Osaamisen kehityttävä myös työelämässä


Osaamisen kehittämiseen

Kansainvälisen aikuisosaamistutkimuksen (PIAAC) mukaan suomalaisten aikuisten perustaidot ovat erinomaisella tasolla. Tulokset kertovat suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista, mutta myös tulevaisuuden kehitystarpeista. Edelleen tulokset kertovat myös koulutuksen ja osaamisen periytymisestä.

– Pitäisikö kouluttaa äitejä vai lapsia? Vastaus on molempia, totesi STTK:n Työn ja osaamisen liitto –seminaarissa puhunut opetusministeri Krista Kiuru.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää muistutti omassa puheenvuorossaan, että paljon keskustelua herättäneessä  “kolmessa koulutuspäivässä” pyrittiin kohdistamaan koulutusta erityisesti heille, jotka eivät ole sitä ennen saaneet.

– Ajatus siitä, että kaikkien pitää osallistua koulutukseen, on hyvän työyhteisön ja hyvän tuloksen kannalta tärkeä. Ei karsinoida ihmisiä onnistujiin ja ei-onnistujiin. Jatkossa tätä ideaa kannattaa vielä työantajien kanssa yhdessä kehittää.

Kohti oppivia organisaatioita

Ministeri Kiuru totesi puheenvuorossaan, että koulutuksen lisäksi on työelämän oltava sellaista, että arkiset työtehtävät ja työyhteisö kehittävät ja ylläpitävät työntekijän taitoa.

– Työnantajan on kannettava vastuu työntekijöidensä osaamisen ylläpitämisestä samoin kuin on työnantajan velvollisuus huolehtia työsuojelusta, Kiuru totesi.

Seminaarin alustaja OECD:n Deborah Roseveare totesi, että koulutus on ymmärrettävä investointina, josta on otettava kaikki irti.

Elinikäisen oppimisen realiteetti on taloudellinen, erityisesti väestömuutoksien vuoksi myös kiireellinen tehtävä. Työpaikoilla oppiminen on tärkeää, sillä oppivat organisaatiot ovat myös tuottavampia.

Myös puheenjohtaja Mäenpää muistutti, miten tärkeää on kehittää osaamista työuran aikana.

– Kysymys tulevaisuuden osaamisesta ei ole pelkästään kysymys siitä, miten koulutusjärjestelmä vastaa yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin. Se on myös kysymys siitä, miten työelämän lainsäädäntö, työehtosopimukset ja työyhteisön tukevat oppimista ja osaamisen lisääntymistä.

Osaaminen lisää tuottavuutta

Tutkimustuloksista käy Rosevearen mukaan ilmi, että Suomessa ongelmaratkaisutaitoja ja yhteistyötaitoja käytetään työpaikoilla hyväksi selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa. STTK:n työllisyyspoliittisen asiantuntijan Leila Kurjen mukaan tuottavuutta ja innovaatioita voitaisiin lisätä keskittymällä näiden taitojen kehittämiseen.

– Tämä edellyttää myös johdon muutos- ja innovaatiojohtamisen taitojen lisäämistä koulutuksella, Kurki muistuttaa.

Kurjen mukaan aikuiskoulutuksen merkitys talouskasvun aikaansaamiseksi on keskeinen ja siihen olisi investoitava enemmän. Myös Mäenpää muistuttaa, että tuottavuuden kasvu tulee yhä enemmän osaamisesta.

– Jos me haluamme säilyttää suhteellisen paikkamme maailmanlaajuisessa työnjaossa, täytyy meillä olla yhä enemmän osaamista.