Mäenpää: Tuottavuuden kasvu tulee yhä enemmän osaamisesta


Osaaminen työelämässä

Puheenjohtaja Mikko Mäenpään puhe STTK:n koulutuspoliittisessa seminaarissa “Työn ja Osaamisen liitto”

Ajankohdan tälle seminaarille on antanut tuore kansainvälinen aikuisten osaamistutkimus, jota meille esittelee pian OECD:n huippuasiantuntija Deborah Roseveare. Hän johtaa OECD:n tästä tutkimuksesta vastannutta osastoa.

Tutkimuksen perustuloksista on jo uutisoitu varsin laajasti ja päähuomio on kiinnitetty Suomen hyvään menestykseen tässä vertailussa. Suomessa on jo totuttu siihen, että muutaman vuoden välein PISA-tutkimus tuottaa tuloksia, joiden mukaan nuoret peruskoululaisemme ovat osaamiseltaan maailman huippua. Nyt ensimmäistä kertaa saamme kattavamman kokonaiskuvan siitä, miltä koko aikuisväestömme osaaminen kansainvälisessä vertailussa näyttää.

Tällä seminaarilla on laajempi sanoma kuin se, miltä OECD- tutkimustulokset näyttävät kansainvälisestä ja kansallisesta näkökulmasta. Tämä ajatus on kiteytetty seminaarin nimeen ”Työn ja osaamisen liitto”.

***

Parhaillaan käydään kymmenissä pöydissä neuvotteluja keskitetystä palkkaratkaisusta. Keskeisissä pöydissä ratkaisuja on jo syntynyt. Uskallan olla luottavainen sen suhteen, että tässä vaikeassa taloustilanteessa työnantajat ja työntekijät kykenevät löytämään yhteisen sävelen ja voivat yhdessä kantaa vastuuta kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisesta.

Palaan tässä yhteydessä muutamalla ajatuksella paljon keskustelua herättäneeseen kolmeen koulutuspäivään.

– Palkansaajapuolen ideana oli lisätä henkilöstön koulutusta ja kohdistaa sitä heille, jotka sitä eivät ole saaneet. Ajatus siitä, että kaikkien pitää osallistua koulutukseen, on hyvän työyhteisön ja hyvän tuloksen kannalta tärkeä. Ei karsinoida ihmisiä onnistujiin ja ei-onnistujiin. Jatkossa ideaa kannattaa vielä työnantajien kanssa yhdessä kehittää.

***

Siltä osin kuin työllisyyden, kilpailukyvyn ja julkisen talouden kestävyyden kysymykset ovat rakenteellisia, ei nyt neuvoteltava työllisyys- ja kasvusopimus anna kestäviä avaimia. Suomalaista yhteiskuntamallia ei voida turvata sillä, että kilpailukyky ja työllisyys ostettaisiin vuosi toisensa jälkeen palkkamaltilla. Työn hinnalla voimme vastata suhdannehaasteeseen, mutta ei halvasta työstä meille strategiseksi valinnaksi ole.

Tiedämme, että varsinkin työikäisen väestön pienentyessä ja huoltosuhteen heikentyessä ainoa kestävä talouden ja hyvinvoinnin kasvun lähde on tuottavuuden kasvu.

Tuottavuuden kasvu tulee yhä enemmän osaamisesta. Voidaksemme kasvattaa tuottavuutta, meidän täytyy jatkossa pystyä lisäämään osaamistamme. Jos me haluamme säilyttää suhteellisen paikkamme maailmanlaajuisessa työnjaossa, täytyy meillä olla yhä enemmän osaamista.

Kilpailuasetelmaa maailman työnjaossa ei helpota se, että jokainen kehittynyt ja kehittyvä maa on ottanut koulutuksen strategiseksi valinnakseen. Koulutus on maailman kilpailutekijä numero yksi.

Koulutus ja osaaminen ovat muutoinkin ajankohtaisia. Työyhteisössä osaaminen kannustaa ja on työsuhdeturvan kannalta tärkeää. Osaaminen on avainsana myös työurien pidentämisessä. Suomen on oltava tulevaisuudessakin osaamisen ykkösmaa ja siksi palattava tuotannossa korkean tuottavuuden tuotteiden ja palveluiden linjalle. Me emme pärjää bulkkitavaralla.

***

Tulevissa alustuksissa saamme osviittaa siitä, missä me olemme onnistuneet. Ja se on totta kai hyvä. On tärkeää, että osaamme tunnistaa sen, että olemme tehneet oikeita asioita ja olemme tehneet ne oikein.

Vielä tärkeämpää on tunnistaa se, missä meillä on parantamisen varaa. Ei riitä, että olemme tyytyväisiä onnistumisiin, jos kehityksen suunta ei vastaa sitä, mihin me haluaisimme olla menossa. Kohta esiteltävä tutkimuskin näytti, että meillä esimerkiksi nuorten lukutaito on heikentynyt olennaisesti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Toivon, että seuraavat alustukset antavat tässä suhteessa meille ajattelemisen aihetta.

Aikuisten osaamisen osalta olennaista on paitsi se, millaista koulutusta ja osaamista me kaikki saamme työuran alussa, myös se, miten voimme omaa osaamistamme työuran aikana kehittää. Tässä aikuiskoulutuksella on hyvin tärkeä rooli, mutta myös sillä, miten työelämä on rakennettu. Työelämän tehtävä on varmistaa, että työelämä tuottaa uutta osaamista, eikä nojaa vain koulutuksen tuottamaan osaamiseen.

Oppimista tapahtuu koko ajan kaikkialla ja osaamista syntyy työssä ja työstä. Kysymys tulevaisuuden osaamisesta ei ole pelkästään kysymys siitä, miten koulutusjärjestelmä vastaa yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin. Se on myös kysymys siitä, miten työelämän lainsäädäntö, työehtosopimukset ja myös käytännön työ ja työyhteisön järjestäminen tukevat oppimista ja osaamisen lisääntymistä kaikissa työntekijäryhmissä.

Työ ja työyhteisö pitää organisoida niin, että työ tuottaa jatkuvasti uutta osaamista ja työyhteisö ruokkii osaamisen syntymistä, kehittymistä ja leviämistä työpaikalla.

Tämä on työn ja osaamisen liitto.