Tehy: Ammattikorkeakoulujen on vastattava työelämän tarpeisiin nykyistä paremmin


Korkeakoulu

Ammattikorkeakoulut ja työelämän tarpeet

Parhaillaan on menossa ammattikorkeakoulu-uudistus, jonka tavoitteena on parantaa ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mielestä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen suunnittelussa tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän valtakunnallista koordinaatiota ja yhteistyötä eri viranomaisten kesken.

Tehyn mielestä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen suunnittelussa tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän valtakunnallista koordinaatiota

Koulutuksen suunnittelussa ei toteudu laadullinen ja määrällinen ennakointi

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen suunnittelussa ei toteudu laadullinen ja määrällinen ennakointi. Valtakunnallisesti ei kartoiteta tarpeeksi hyvin sitä mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia lähitulevaisuudessa tarvitaan. Yhteistyö eri hallinnonalojen kuten ministeriöiden välillä on puutteellista.

– Ammattikorkeakoulut valitsevat hyvin itsenäisesti sen mitä sosiaali- ja terveysalan koulutusta ne järjestävät. Esimerkiksi koulutuksen hinta voi määrätä sen millaista koulutusta ollaan valmiita järjestämään sen sijaan että tarkasteltaisiin sitä, mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia työelämässä tarvitaan, sanoo Tehyn tutkimuspäällikkö Marja-Kaarina Koskinen.

Tällä hetkellä on pulaa erityisesti bioanalyytikoista, ensihoitajista ja röntgenhoitajista. Ammattikorkeakoulujen tiukka taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että ne eivät mielellään järjestä kyseisten alojen koulutusta, koska niiden koulutuksen järjestäminen on kallista.

Ammattikorkeakoulujen tiukka taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että ne eivät mielellään järjestä kyseisten alojen koulutusta, koska niiden koulutuksen järjestäminen on kallista.

– Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulu lopetti ensihoitajien koulutuksen siitä huolimatta, että alueella on huutava pula ensihoitajista. Minusta tämä on hyvä esimerkki koulutuksen ja tarvittavan työvoiman kohtaanto-ongelmasta.

Ensi vuoden alusta alkaen ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan. Toimiluvassa määritellään ammattikorkeakoulun koulutusvastuut ja muut toiminnan edellytykset.  Syyskuun loppuun mennessä ammattikorkeakoulujen on jätettävä toimilupa-anomukset, joiden pohjalta uudet toimiluvat myönnetään.

– Toivon, että kun opetus- ja kulttuuriministeriössä tarkastellaan näitä toimilupia katsottaisiin myös työelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulu-uudistus on sikäli ristiriitainen, että siinä painotetaan ehkä vähän liikaa ammattikorkeakoulujen itsenäisyyttä. Minusta painopiste pitäisi suunnata valtakunnallisesti yhteneväisesti asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tavoitteiden luomisessa enemmän yhteistyötä eri viranomaisten kesken

Tehyn näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tavoitteiden luomisessa pitäisi nykyistä enemmän tehdä yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Esimerkiksi valtionhallinnossa eri ministeriöiden välinen yhteistyö ja koordinaatio on puutteellista. Nyt eri ministeriöt hallinnoivat eri koulutuksia, esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö vastaa sosiaali- ja terveysalan työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja opetusministeriö alan peruskoulutuksesta.
Tehy on myös aiemmin esittänyt, että niin ammattikorkeakouluihin kuin II asteen oppilaitoksiin pitäisi saada kullekin koulutuksen tasolle valtakunnallisesti yhteneväiset soveltuvuustestit.

– Valtakunnallisesti yhteneväisillä soveltuvuustesteillä voitaisiin myös valita motivoituneita ja alalle soveltuvia henkilöitä, joilla olisi riittävät edellytykset alan opiskeluun. Näin vaikutettaisiin mm. opintojen keskeyttämisprosenttiin ja nopeutettaisiin opiskelijoiden valmistumista. Soveltuvuustestien tulisi koskea myös työvoimapoliittista koulutusta, Koskinen sanoo.