Työntekijöiden mahdollisuudet ammatillisen osaamisen kehittämiseen paranevat


Osaaminen työelämässä

Hallitus on antanut kolmikantaisesti valmistellun esityksen lakipaketista, joka toteuttaa raamisopimuksen yhteydessä sovitun koulutusvähennyksen. STTK:n pitkäaikaisena tavoitteena on ollut parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää työssä tarvittavaa osaamistaan. Tämä lakipaketti on askel eteenpäin. Lait esitetään tulevan voimaan ensi vuoden alussa.

Tavoitteena on:

  • suunnata koulutusta aiempaa useammille työntekijöille ja kaikille henkilöstöryhmille.
  • lisätä koulutusta työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle.

Määräaikaisissa työsuhteissa tai osa-aikatyössä olevia pitää kohdella tasapuolisesti koulutusta suunniteltaessa. Jatkossa on myös kiinnitettävä korostetusti huomiota ikääntyvien työntekijöiden ja työttömyysuhan alaisten työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta edistäviin tuloksellisiin toimiin. Näin voidaan varautua työelämän muutostilanteiseen ja pidentää työuria.

Koulutussuunnitelman laatiminen taloudellisen tuen edellytyksenä

Osaamisen kehittäminen tapahtuu kunkin työpaikan tarpeiden mukaan, mutta siinä on huomioitava myös työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet. Työnantaja saa koulutuksen antamiseen kannustavan taloudellisen tuen, jos työpaikalla laaditaan koulutussuunnitelma. Kannusteen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti. Koulutussuunnitelman laatiminen on pakollista, jos työpaikka kuuluu yhteistoimintalakien soveltamisalan piiriin. Pienille työantajille suunnitelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta se on taloudellisen kannusteen edellytys. Työntekijälle ei synny lähtökohtaisesti verotettavaa etua työnantajan kustantamasta koulutuksesta. Asiasta annetaan myöhemmin verohallinnon täsmentävä ohje.

Lakipaketissa täsmennetään nykyisiä säädöksiä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta. Koulutussuunnitelmassa on käsiteltävä kattavasti koko henkilöstön osaamisen kehittämistä, toimenpiteiden aikataulutusta ja seurantaa. Koulutussuunnitelman laatiminen ei kuitenkaan takaa sitä, että jokainen työntekijä saa koulutusta jokaisena vuotena. Yt-lain soveltamisalan piirissä olevalla työnantajalla on selvitysvelvollisuus, mikäli työntekijä ei ole saanut koulutusta pitkään aikaan. Muilla työpaikoilla työntekijällä on oikeus käydä keskustelu omasta osaamisen kehittämisestä, mikäli työpaikalla ei ole laadittu koulutussuunnitelmaa.

Työnantajilla on nyt näytön paikka. Jos lain tavoitteet eivät toteudu seuraavan kahden vuoden aikana, työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että ryhdytään tiukempiin lainsäädäntötoimiin.

Julkinen sektori kouluttaa enemmän

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan vuonna 2012 työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui 57 prosenttia palkansaajista. Julkinen sektori tarjoaa koulutusta työntekijöilleen yksityistä sektoria enemmän. Tilastokeskuksen tekemän yritysten henkilöstökoulutustutkimuksen (vuodelta 2010) mukaan pienissä yrityksissä panostetaan vähemmän henkilöstön koulutukseen kuin suurissa. Yrityksissä koulutuksen kesto työntekijää kohden oli vajaat puolitoista päivää.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote: Lakipaketti lisää työntekijöiden osaamista ja koulutusta

Lisätietoja: yhteiskuntasuhdepäällikkö Jukka Ihanus, puh. 050 463 9929.